3.6.2005
Laki rangaistusten täytäntöönpanosta muuttuu, ja mm. uskonnonvapaus tulee uuteen lakiin nykyistä selkeämmin. Käytännössä muutoksia tuskin tapahtuu, lakiin vain kirjataan nykyinen käytäntö. Uskonnollisten ruokavalioiden rinnalle otetaan mukaan muut vakaumukselliset ruokavaliot, käytännössä lähinnä veganismi.
Nykyisessä lakitekstissä uskonnonvapaus ilmaistaan näin:
Vangeille on varattava mahdollisuus osallistua rangaistuslaitoksessa järjestettäviin jumalanpalveluksiin, hartaushetkiin, ja muihin hengellisiin tilaisuuksiin sekä puhutella omaan uskontokuntaansa kuuluvaa sielunhoitajaa tai muuta uskontokunnan edustajaa.
Vangeille on mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus henkilökohtaisia asioitaan koskeviin yksityisiin keskusteluihin sopivan henkilön kanssa.
Laki rangaistusten täytäntöönpanosta 19.12.1889/39A, 2. luku, 4 §
Hallitus esittää joitakin lisäyksiä ja täsmennyksiä:
Vankilassa on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vankien tarpeiden mukaan jumalanpalveluksia, hartaushetkiä ja muita uskonnollisia tilaisuuksia. Vangeille on annettava mahdollisuus tavata oman uskontokuntansa sielunhoitajaa tai muuta edustajaa. Vankilassa on oltava uskonnonharjoitukseen soveltuvat tilat.
Vangilla on oikeus osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin, jollei:
1) vanki ole sijoitettu varmuusosastolle taikka suorita 15 luvun 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua yksinäisyysrangaistusta; taikka
2) vanki ole 15 luvun 15 §:ssä tai 18 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen kohteena.Vangilta, joka on päihtynyt tai joka häiritsee 1 momentissa tarkoitettua tilaisuutta taikka vaarantaa vankilan järjestystä tai turvallisuutta, voidaan evätä oikeus osallistua tilaisuuteen. Jos vanki ei saa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, hänen mahdollisuudestaan uskonnonharjoitukseen on huolehdittava muulla tavoin.
Hallituksen esitys 263/2004, 11. luku, 3 §
Uskonnollinen tai muu vakaumuksellinen ruokavalio tulee suoraan lakitekstiin: "Perusruokavaliosta poiketaan, jos se on perusteltua - - uskonnollisen tai muun perustellun vakaumuksen vuoksi." Nykyään vastaava säännös löytyy alemman tasoisista vankeinhoidon viranomaisten määräyksistä; ei-uskonnollisen vakaumuksen mukainen ruokavalio tosin on lisätty vasta vuosi sitten. Esityksessä rajataan muuta vakaumusta näin:
Ehdotuksen mukaan vangin terveyteen ja uskonnolliseen vakaumukseen rinnastettavana perusruokavaliosta poikkeamisen syynä voisi olla myös muu perusteltu vakaumus. Tällainen vanki olisi esimerkiksi vegetaristi tai vegaani. Perustellulla vakaumuksella tarkoitetaan myös sitä, että vakaumus olisi vankilan ulkopuolisessakin yhteiskunnassa varsin yleinen ja tunnettu. Käytännössä kaikenlaisia, esimerkiksi horoskooppimerkkeihin perustuvia erityisruokavalioita ei vankilaolosuhteissa voida toteuttaa. Tällaisena vakaumuksena ei myöskään pidettäisi vankilassa varsin suosittua kehonrakennusta, josta aiheutuvat erityisraaka-aineet vanki joutuisi hankkimaan omalla kustannuksellaan. Sama koskisi tilanteita, joissa vanki vaatisi erityisen suuria kustannuksia aiheuttavien raaka-aineiden käyttämistä. Esimerkiksi pelkästään kotimaisista vihanneksista ja hedelmistä koostuvan ruokavalion tarjoaminen talvisaikaan olisi vankilalle mahdotonta kustannussyistä toteuttaa.
- - Koska kysymys on vakaumuksesta, siltä vaadittaisiin tiettyä pysyvyyttä. Tästä syystä erityisruokavalion muuttamiseen toiseksi vaadittaisiin erityisen perusteltua syytä. - -
Negatiivisen uskonnonvapauden, ts. vapauden olla osallistumatta jumalanpalveluksiin ja hartaushetkiin, todetaan seuraavan suoraan perustuslain 11 §:stä. Siksi sitä ei kirjoiteta itse lakitekstiin.
Perustuslakivaliokunta jätti esityksestä lausuntonsa. Lausunto ei esitä mitään varsinaisia korjauksia, mutta korostaa perusoikeuden tärkeyttä:
Vankeuslakiehdotuksen 11 luvun 3 §:ssä ja 2. lakiehdotuksen 7 luvun 2 §:ssä on sinänsä asianmukaisia säännöksiä vangin oikeudesta osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin ja tavata oman uskontokuntansa edustajia. Valiokunta muistuttaa, että perustuslain 11 §:ssä jokaiselle turvattuun uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy paitsi oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa myös muun muassa oikeus ilmaista vakaumus. Säännöksiä käytännön tilanteissa sovellettaessa tulee uskonnollisten hartaus- ja vastaavien tilaisuuksien järjestämisen lisäksi ottaa huomioon eri uskontokuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien tavat.
Perustuslakivaliokunnan lausunto 20/2005