9.10.2008

Perustuslakiin ei esitetä muutosta kirkkolain asemaan

Oikeusministeriön asettama Perustuslaki 2008 -työryhmä on jättänyt mietintönsä. Perustuslain mahdollisia muutostarpeita kartoittanut työryhmä ottaa kantaa myös kirkkolain asemaan, mutta ei näe muutostarpeita:

Perustuslakiuudistuksen yhteydessä perustuslakiin otettiin aiemmin voimassa olleen perustuslakisääntelyn pohjalta erityisiä säännöksiä kirkkolaista. Perustuslain 76 §:n 1 momentissa on perussäännös kirkkolain sisällöstä. Sen mukaan siinä säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on pykälän 2 momentin mukaan voimassa, mitä niistä kirkkolaissa erikseen säädetään.

Kirkolla on perustuslain 76 §:n 2 momentin ja kirkkolain (1054/1993) 2 luvun 2 §:n perusteella yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Kirkon ehdotuksen tekee kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkiminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin ja eduskunnan tehtävä.

Kirkolliskokouksen kirkkolakia koskeva ehdotus annetaan eduskunnan käsiteltäväksi käytännössä hallituksen esityksenä. Esitystä annettaessa ei kirkolliskokouksen ehdotukseen kuitenkaan voida tehdä asiasisältöisiä muutoksia. Eduskunta voi joko hyväksyä tai hylätä esityksen. Kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta tutkittaessa voidaan kuitenkin kirkkolain 2 luvun 2 §:n mukaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Kirkkohallituksen tulee antaa asiasta lausunto ennen oikaisun tekemistä.

Työryhmän kannanotot

Perustuslaissa olevia mainintoja kirkkolaista ei ole perustuslain tarkistamiseen tähtäävän hankkeen yhteydessä tarpeen arvioida uudelleen. Kirkkolain muutoshanke on kirkon piirissä vireillä.

Ks. myös Mietintö kokonaisuudessaan.

Pykälää esittivät kumottavaksi viimeksi kansanedustajat Rosa Meriläinen ja Irina Krohn, mutta aloite tyrmättiin eikä sitä käsitellyt valiokunta saanut edes mietintöä valmiiksi ennen vaaleja. Ks. aihetta koskeva uutinen Meriläinen ja Krohn: lakialoite uskonnollisesta yhdenvertaisuudesta.

Taustaa

Suomessa on kaksi valtionkirkkoa: evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Molemmista säädetään omassa erillislaissa, mutta vain evankelis-luterilainen kirkko on mainittu suoraan perustuslaissa. Uuden perustuslain 1. luonnoksessa ei kirkkolain erityisasemaa ollut mukana, mutta se lisättiin mukaan ja jäi lopulliseen lakiin. Varsinaisesti pykälä juontuu vuosisatojen takaa, ks. esim. artikkelia Suomen uskonnonvapauden historia.

Käytännössä perustuslain pykälän kumoaminen ei suoranaisesti muuttaisi kirkon asemaa. Se kuitenkin on edellytys valtionkirkkojärjestelmän purkamiselle tavallisia lakeja muuttamalla.