1.6.2016
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kansanedustajat tekivät ministerille kirjallisen kysymyksen ulkomailta saapuvasta moskeijoiden rahoituksesta. Ensimmäinen allekirjoittaja oli Mika Niikko (PS). Kysymyksessä todetaan mm.
Rikkaat muslimivaltiot rahoittavat mielellään moskeijoita lännessä, koska saavat sen kautta myös valtaa kohdemaissa. - -
Rahoittajavaltiot, esimerkiksi Saudi-Arabia ja Iran, eivät hyväksy aitoa uskonnonvapautta ja muita länsimaisia arvoja, joita maahanmuuttajien tulisi kunnioittaa voidakseen hyvin rakentaa elämäänsä uudessa kotimaassaan. Rahoittajavaltiot myös usein polkevat naisten oikeuksia.
Suomalaisen julkisen sektorin pysyminen tiukasti irti moskeijoiden rahoituksesta on perusteltua sekä kotoutumisen tukemisen että tasapuolisuuden kannalta. Myöskään seurakuntia ei rakenneta valtiollisen tai kunnallisen veron kertymillä.
Tämän perusteella kysytään ministeriltä "miten muiden Euroopan maiden kokemuksia moskeijoihin liittyvistä ongelmista ja niiden ehkäisystä aiotaan hyödyntää?".
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi kysymykseen. Aluksi hän muistuttaa lainmuutoksesta 2003:
Suomessa on perustuslain turvaama uskonnon ja omantunnon vapaus. Vuonna 2003 voimaan tulleessa uskonnonvapauslaissa luovuttiin rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kiinteistönomistusta koskevista rajoituksista.
Aiempi rajoitus koski vain muodollisesti rekisteröitynä uskonnollisen yhdyskuntana toimivia oikeushenkilöitä. Esimerkiksi Suomen islamilainen neuvosto olisi vanhan lainkin aikana voinut hankkia kiinteää omaisuutta ilman erikoislupaa.
Itse kysymykseen ministeri ei oikeastaan vastaa:
Hallitus on tietoinen siitä, että joissakin eurooppalaisissa moskeijoissa on levitetty väkivaltaista ekstremismiä tukevaa sanomaa. On kuitenkin varottava kokonaisten yhteisöjen leimaamista näiden tapausten perusteella. Tällainen leimaaminen voi synnyttää sellaisia syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, jotka tutkimusten mukaan ovat yksi radikalisoitumisen riskitekijöistä. - - Uskonnolliset yhteisöt voivat yhdessä toimia väkivaltaa vastaan ja levittää tietoa siitä, että väkivaltaa ei voi eikä saa perustella uskonnolla.
Vastauksessa ei ole suoraa mainintaa siitä, aikooko hallitus seurata tai jopa rajoittaa ulkomaista rahoitusta uskonnolliseen toimintaan.