Kirkon polttaminen ei ole ilman erityistä syytä "törkeä tuhotyö" vaan "tuhotyö". Kirkko (ja vastaavasti moskeija, temppeli jne.) ei rinnastu energiahuoltoon, terveydenhuoltoon ja muuhun yhteiskunnalle erityisen tärkeään toimintoon.
Rikosnimike tuhotyö voi olla joko normaali tai törkeä tuhotyö. Rikoslain 34. luvun 3 §:n mukaan törkeästä tuhotyöstä tuomitaan mm. jos tuhotyö tehdään "aiheuttaen jollekin yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle uhkaavan vahingon pitkäaikaisuuden tai laaja-alaisuuden vuoksi taikka muusta syystä erityisen vakavaa vaaraa". Yhteiskunnalle tärkeä toiminta taas on määritelty samassa laissa: "- - aiheuttaa vakavan vaaran energiahuollolle, yleiselle terveydenhuollolle, maanpuolustukselle, oikeudenhoidolle tai muulle näihin rinnastettavalle yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle."
Keskiaikainen Tyrvään Pyhän Olavin kirkko poltettiin 1997 ja tekijä jäi kiinni. Sekä Vammalan käräjäoikeus että Turun hovioikeus tuomitsivat tekijän törkeästä tuhotyöstä. Korkein oikeus muutti tuomion tuhotyöksi:
- - Huomioon ottaen, että kysymyksessä olevassa rangaistussäännöksessä suojattavien yhteiskunnan toimintojen tulee rinnastua energiahuoltoon, yleiseen terveydenhoitoon, maanpuolustukseen tai oikeudenhoitoon, Korkein oikeus katsoo, että säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät muun muassa sellaiset tärkeätkin yhteiskunnan toiminnot, jotka eivät suoranaisesti liity ihmisten terveyden, turvallisuuden tai fyysisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Nyt kysymyksessä olevaa kirkollista toimintaa ei näin ollen voida pitää rikoslain 34 luvun 1 §:n 2 momentissa eikä saman luvun 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna toimintona.
Periaatteelliselta kannalta kyse on uskonnollisen toiminnan asemasta. Tässä yhteydessä tulos oli, että uskonto ei ole sen enempää eikä vähempää tärkeää kuin muukaan ihmisten toiminta. Kirkon polttamisesta rangaistaan periaatteessa aivan kuten työväentalon tai keilahallin polttamisesta. Ks. myös artikkeli Uskonnonvapauden erityissuoja Suomen laissa.
(Tuhopoltto voi olla törkeä tuhotyö myös muusta syystä. Porvoon tuomiokirkko poltettiin keväällä 2006, ja hovioikeus tuomitsi törkeästä tuhotyöstä sillä perusteella, että tulipalo olisi voinut levitä laajalle alueelle Porvoossa ja vaarantaa erittäin suuren joukon ihmishenkiä.)
Ennen vuotta 1995 vastaavan rikoksen nimikkeenä oli murhapoltto. Tällöin oli mm. kirkot erikseen mainittu erityisesti suojeltavina kohteina:
Joka tahallansa sytyttää tuleen kirkon, linnoituksen, kruunun varasto- tai asehuoneen, yleisen arkiston taikka rakennuksen, jossa virkahuoneita on, tahi missä julkinen kokoelma kirjoja, käsikirjoituksia tai tieteellisiä esineitä taikka taideteoksia tahi teollisuuden tuotteiden säilytetään, rangaistakoon vähintään neljäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.
Seuraava hakusana: Konkordaatti
Teksti tarkistettu viimeksi 11.1.2024.
Anna palautetta