Rikoslain nimike 'uskonrauhan rikkominen' sisältää kaksi momenttia. Ensimmäinen mometti käsittelee jumalanpilkkaa ja säädöstä on sovellettu 2000-luvullakin, ks. hakusana jumalanpilkka. Toinen momentti määrää rangaistavaksi uskonnonharjoituksen häiritsemisen:
Joka - - meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,
on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rikoslaki, 17. luku, 10 §
Säädöstä ei ole ilmeisesti koskaan sovellettu.
Ks. myös hakusana uskonnonharjoituksen estäminen. Laajempi artikkeli aiheesta on Uskonnonvapauden erityissuoja Suomen laissa.
Seuraava hakusana: Uskontojen historia ja siveysoppi
Teksti tarkistettu viimeksi 11.5.2024.
Anna palautetta