Uskonnonvapaus.fi / Lakeja, asetuksia ja päätöksiä.
20.5.2008, Dnro 1136/4/06
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt
Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus
Arvostelitte kirjeessänne --- kunnan --- koulun menettelyä lapsenne --- koulunkäyntiä ja häneen lukukautena 2005-2006 kohdistunutta koulukiusaamista koskevassa asiassa.
Kertomanne mukaan tyttärenne luokanopettajaksi oli tullut pääsiäisenä 2005 tilapäinen, ahdasmielinen opettaja, joka oli heti alkanut moittia tytärtänne hänen uskonelämästään sekä hänen tavastaan rukoilla välituntisin ja ennen ruokailua. Asiasta oli käyty keskustelua reissuvihkon välityksellä koulun ja vanhempien kesken, mutta myös rehtori oli siunannut opettajan menettelyn. Tämä mielivalta oli antanut "hiljaisen luvan" muille oppilaille painostaa ja kiusata tytärtänne. "Maton alle lakaistu" kiusaaminen oli jatkunut myös syksyllä 2005, jolloin opettajaksi oli tullut erityisopetuskelpoisuutta vailla ollut opettajaharjoittelija. Koulu oli kylläkin osaksi puuttunut eräisiin asioihin (taksissa ahdistelut, lyömisepisodi ja herjaus) syksyllä 2005. Olitte huoltajina vastustaneet rehtorin 13.12.2005 kirjeessään huoltajille esittämää ja sittemmin 3.3.2006 pakolla toteuttamaa tyttärenne siirtämistä toiselle luokalle. Rehtori A ei ollut 16.3.2006 allekirjoittanut kanteluunkin oheistamaanne kirjallista vakuutusta 3.3.2006 tapahtuneen kaltaisten ylilyöntien ja mielivaltaisuuksien välttämiseksi sekä oikeudenmukaisuuden takaamiseksi.
Katsoitte, että tyttärenne kokema menettely sotii oikeustajuanne vastaan. Käsityksenne mukaan --- koulun henkilökunta oli ollut piittaamaton --- kohdistuneesta koulukiusaamisesta ja polkenut mielivaltaisesti hänen perusoikeuksiaan. Siten hänen perusoikeutensa uskontoon, koulunkäyntiin sekä turvallisuuteen henkistä ja fyysistä pahoinpitelemistä vastaan eivät olleet mielestänne toteutuneet ja hänen turvallinen koulunkäyntinsä oli tehty mahdottomaksi.
Pyysitte eduskunnan oikeusasiamiestä puuttumaan kiireellisesti asiaan tyttärenne perusoikeuksien takaamiseksi.
Oheistitte kirjoitukseenne 16 liitettä, joista ilmeni muun ohella koulun ja huoltajien välinen kirjeenvaihto ja koulukiusaamisasian selvittely.
Kirjoituksenne johdosta hankittiin --- kunnan sivistystoimenjohtajan sekä --- koulun rehtori A:n ja erityisluokanopettaja B:n selvitykset. Annoitte niihin 19.2.2007 vastineenne ja uudistitte kantelunne. Katsoitte vastineessanne, että tytärtänne oli kiusattu hänen uskonnollisen vakaumuksensa ja sen mukaan elämisensä perusteella. Koulurauhankin takia olisi tärkeää, että kaikilta oppilailta olisi edellytettävä toisten uskonnollisten tapojen sietämistä.
Lisäksi käytettävissäni ovat olleet --- kristillisen koulun rehtori C:ltä tänne 28.2.2008 tyttärenne koulunkäynnin myöhemmistä järjestelyistä saadut tiedot. Niiden mukaan tyttärenne on suoritettuaan menestyksellisesti lukuvuonna 2006-2007 --- 6. luokan opintojaan valintanne mukaan nykyisin oppilaana --- seurakunnan kristillisessä koulussa. Olen myös perehtynyt Opetushallituksen vuonna 2004 laatimiin peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin.
Olen tutkinut asianne, mutta en ole havainnut siinä enää tässä vaiheessa oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää --- kunnan sivistystoimen lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Lähetän kuitenkin jäljennöksen tästä vastauksestani ja siinä esitetyistä käsityksistä tiedoksi --- kunnan sivistystoimelle.
Perustelen ratkaisuani seuraavasti:
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on Suomen perustuslain (731/99) 109 §:n mukaan valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Suomen perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Perusopetuslain (628/98) 3 §:n 3 momentin mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Edelleen saman lain 29 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat perusopetuslain mukaan oppivelvollisia. Oppivelvollisuuden voi suorittaa joko osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot. Lain antama mahdollisuus muuhun tapaan merkitsee sitä, että Suomessa ei ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuuden suorittaminen vaikkapa kotona opiskellen on mahdollista.
Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka sen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta huoltajan päätöksellä kotiopiskelijana olevalle oppivelvolliselle. Huoltaja on vastuussa myös siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.
Perusopetuksen yleiset tavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001. Opetushallituksen päättämissä valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH:n määräys 1/011/2004) on puolestaan määritelty opetuksen toteuttamiseen, opiskelun tukeen ja oppilaan arviointiin liittyvät periaatteet sekä eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt.
Selvityksen mukaan --- kunnan --- koulussa ovat voimassa koulun säännöt. Niiden mukaan oppilailta edellytetään muun ohella toisten oppilaiden kunnioittamista ja työrauhan antamista sekä rauhallista ruokailua. Jokaisella on sääntöjen mukaan oikeus turvalliseen koulumatkaan. Myös koulukiusaamisen estämiseksi on annettu ohjeet ja laadittu selvittelymuistion malli.
--- koulun rehtori A:n 9.5.2006 minulle antaman kirjallisen selvityksen mukaan opettaja D oli jo keväällä 2005 puuttunut tyttärenne tapaan rukoilla ääneen kesken oppituntien ja ruokailun yhteydessä. Kantelun liitteenä 1 olleesta lapsenne reissuvihkon jäljennöksestä 25.3. (D) ilmenee, että opettaja oli sopinut tyttärenne kanssa ruokarukouksen rukoilemisesta ääneen ja muiden rukousten lukemisesta ääneti tai omassa rauhassa ilman yleisöä. Tämä oli tehty siitä syystä, että koulussa on eri uskontokuntien edustajia ja koulu pyrki huomioimaan jokaisen hyvinvoinnin. Tyttärellänne oli kuitenkin siten mahdollisuus rukoilla aina, kun hän niin oli halunnut.
Opettaja ja rehtori olivat keskustellut ääneen rukoilemisesta myös --- kanssa puhelimitse. Rehtori A:n selvityksen mukaan hän oli tuonut koulun mielipiteenä esiin sen, että tyttärenne saa rukoilla aina kun haluaa, mutta sen pitää tapahtua hiljaisesti, jotta muut oppilaat eivät rukoiluun reagoisi. Myös lukuvuodeksi 2005-2006 --- luokan erityisluokanopettajiksi palkatut B ja luokka-avustaja E olivat sovitelleet oppilaiden välisiä ristiriitatilanteita, joihin tyttärennekin oli ollut osallisena. Selvittelyistä oli tiedotettu reissuvihkon välityksellä heti oppilaiden huoltajille. Lisäksi oli käyty luottamuksen palauttamiseksi lukuisia keskusteluja oppilaiden huoltajien kanssa siten, että teidän kanssanne oli neuvoteltu ainakin 12.12.2005, 15.12.2005 ja 17.12.2005. Opettaja oli lähettänyt teille huoltajina kirjeen 9.1.2006. Tyttärenne asiaa oli käsitelty 1.3.2006 oppilashuoltoryhmässä ja rehtori oli vastustuksestanne huolimatta 2.3.2006 päättänyt luokkasiirrosta. Vastustitte tätä ratkaisua eikä tyttärenne tullut kouluun 6.3.2006, jolloin hänen piti aloittaa uudessa luokassa. Rehtori ei ollut 16.3.2006 allekirjoittanut hänelle tarjoamaanne vakuutusta vaan laati asiasta oman tiedotteensa 17.3.2006. Sittemmin --- kristillisen koulun johtokunta oli päättänyt ottaa tyttärenne oppilaakseen 30.3.2006. --- kunnan opetuspäällikkö oli hyväksynyt sittemmin teidän huoltajina 6.4.2006 tekemänne pyynnön koulun vaihtamisesta.
Kuten edellä totesin, on oppilaalla perusopetuslain 29 §:n mukaan oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Tällä tarkoitetaan sekä fyysistä että psyykkistä turvallisuutta. Viimeksi mainittu sisältää oppilaan oikeuden käydä koulua ilman väkivaltaa, väkivallan uhkaa tai muita vastaavia häiriöitä. Tämän on tulkittu merkitsevän sitä, että opetustoimesta vastaavien henkilöiden virkavelvollisuuksiin kuuluu pyrkiä aktiivisesti poistamaan turvallisuutta vaarantavat tekijät (tarkemmin ks. Hakalehto-Wainio, Korvausvastuu koulukiusauksella aiheutetusta vahingosta, Okeustiede-Jurisprudentia XXXVI, 2003, s. 99-101).
Perehdyttyäni kanteluunne ja saamiini selvityksiin katson, että selvitys siitä, missä tilanteissa tyttärenne ääneen rukoilemista oli rajoitettu, on osittain ristiriitainen. Sen vuoksi totean vain yleisellä tasolla käsityksenäni, että koulussa voidaan määrätä rajoituksia oikeuteen harjoittaa uskontoa ensinnäkin siltä osin kuin sitä voidaan perustella koulutyöstä välittömästi johtuvilla rajoituksilla. Tällainen peruste voi olla se, häiritseekö ääneen rukoileminen opetusta. Lisäksi rajoituksia voidaan perustella muiden oppilaiden uskonnonvapauden turvaamisella. Perustuslain (731/1999) 11 §:n 2 momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Saamani käsityksen mukaan tyttärellenne asetettujen rajoitusten tarkoitus oli hänen suojelemisensa muiden oppilaiden negatiiviselta huomiolta, kuten myös --- koulun rehtori A on minulle 9.5.2006 antamassaan selvityksessäkin todennut.
Käsitykseni mukaan --- koulu on toiminut tyttärenne asiassa aktiivisesti ja täyttänyt velvollisuutensa mahdollisuuksien mukaan tuolta osin. On laillisuusvalvonnassa vaikeata arvioida, mistä tyttärenne ongelmallinen kiusaaminen lopulta johtui.
Muita --- luokan oppilaita ja heidän menettelyään en laillisuusvalvonnassa voi arvostella, koska he ovat tältä kannalta yksityishenkilöitä.
--- koulu oli jo syksyllä 2005 ryhtynyt myös tapahtuma-aikana voimassa olleen lastensuojelulain (muut. 139/1990) 7 §:n 2 momentin kunnalta edellyttämiin toimiin edistääkseen oppilaiden sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja pyrkinyt edistämään kodin ja koulun välistä yhteistyötä.
Olen lopuksi kanssanne samaa mieltä siitä, että koulurauhankin takia olisi tärkeää, että kaikilta oppilailta olisi edellytettävä toisten uskonnollisten tapojen sietämistä. Tästä suvaitsevaisuudesta huolimatta on kuitenkin käytännön koulutyössä noudatettava koulun opetussuunnitelmia ja koulun järjestyksenkin ylläpitämiseksi keskittymistä kulloisenkin aineopetuksen sisältöön. Tämä näkökohta ilmenee toiselta puolen siinä, että Opetushallitus on antanut muistiossaan ohjausta perusopetuslain 13 §:n (muut. 454/2003) mukaisesta uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta ja vaikutuksesta koulun toimintaan. Siten eri oppilaiden, perheiden ja huoltajien välisiä näkemyseroja voidaan suvaitsevaisuutta lisäävästi sovitella ja lapselle tarjota mahdollisuuksia oman ja hänen perheensä vakaumuksen ylläpitämiseen.
Nykyisen lastensuojelulakimme (417/2007) 4 §:n 2 momentti edellyttää lapsen etua arvioitaessa muun ohella sitä, että lapsi saa taipumuksiaan ja toivomuksiaan vastaavan koulutuksen sekä turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden samoin kuin kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Toivon, että tyttärenne nykyinen kouluvalinta täyttää nämä edellytykset.
Näistä syistä johtuen kirjoituksenne ei johda laillisuusvalvonnassa enempään. Lähetän kuitenkin jäljennöksen tästä vastauksestani käsityksineen tiedoksi --- kunnan sivistystoimelle.
Kirjeenne liitteet palautetaan ohessa.