Elämänkatsomustieto on uskonnoille vaihtoehtoinen oppiaine. Siihen kuuluu aineksia ainakin filosofiasta ja uskontotieteestä. Etiikan opetus on tärkeä osa ainetta.
Peruskoulussa ja lukiossa opetetaan uskontoa. Vaihtoehtona uskonnon opetukselle on elämänkatsomustieto, johon voivat osallistua uskontokuntiin kuulumattomat ja ne joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä. Mitä elämänkatsomustieto oikeastaan on?
Elämänkatsomustieto ei ole ateismin opetusta. Ei voikaan olla, sillä oppilaiden joukossa voi olla uskonnollisten kotien lapsia (sellaisia joiden omaa uskontoa ei opeteta, tai jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn ryhmään), eikä ketään saa pakottaa itselleen vieraan vakaumuksen opetukseen.
Toisaalta elämänkatsomustiedossa käsitellään myös uskonnottomia ja uskonnonvastaisia aatevirtauksia ('sekulaari humanismi', 'vapaa-ajattelu').
Opetussuunnitelmista löytyy sellaisia lauseita kuin "Elämänkatsomustiedon opetus tukee hyvän ihmisen kasvua. Hyvä ihminen ottaa toiset huomioon ja toteuttaa kansalaisena demokratian ja kestävän kehityksen periaatteita." Kuulostaa hienolta, mutta mitä se on?
Peruskoulussa elämänkatsomustietoa on tunti, joskus kaksi, viikossa. Opetuksen sisällöstä saa jonkinlaista kuvaa siitä, mitä oppilaan tulisi osata 5. luokan lopussa ja peruskoulun päättyessä.
Kuvaus hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta
- ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
- kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon
- ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
- osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
- rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
- pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
- osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
- tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
- ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
- ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.
Ihminen ja maailma
- tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
- ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
- osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
- tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
- kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun
- kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja
- kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
- ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
- osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.
Yhteisö ja ihmisoikeudet
- tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
- hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
- pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
- tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
- tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
- tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.
Ihminen ja maailma
- ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
- tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
- osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
- ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen
Lukiossa ET:tä on kolme pakollista ja kaksi syventävää kurssia. Seuraava opetussuunnitelma tuli voimaan syksyn 2005 alusta:
Kurssi 1 (peruskurssi)
Peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
- hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
- ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
- elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
- identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
- yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
- hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin
Kurssi 2 (peruskurssi)
Maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde
- maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
- maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
- koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
- länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
- kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
- maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
Kurssi 3 (peruskurssi)
Ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
- vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
- teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
- hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
- ihmisoikeudet ja niiden historia
- poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
- oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä
Kurssi 4 (syventävä)
Kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
- identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
- saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
- kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
- etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
- elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
- etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa
Kurssi 5 (syventävä)
Maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
- uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
- uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
- ateismi ja agnostismi
- sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
- humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina
Laaja erillinen sivusto aiheesta on ET-opetus.fi.
ET:n (ja filosofian) opettajilla on vireä yhdistys, jonka sivulta löytyy paljon lisätietoa opetuksen sisällöstä. FETOn sivustolle.
Opetushallitus on koostanut ET-opetukseen liittyviä asioita, ks. esim. Elämänkatsomustieto oppiaineena.
Teksti tarkistettu viimeksi 26.5.2010.
Anna palautetta