28.11.2004
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan "- - toinen yhteishuollossa olleiden lasten huoltajista ei toisen huoltajan vastustaessa ollut voinut pätevästi tehdä - - ilmoitusta uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattoman lapsen osallistumisesta uskonnonopetukseen." Kyse oli siis yhteishuollossa asuvista lapsista, joiden isä halusi lapset uskonnon opetukseen ja äiti elämänkatsomustiedon opetukseen.
Peruskoulussa opetetaan uskontoa ja elämänkatsomustietoa tiettyjen sääntöjen mukaan. Asiaa säätelevä lain kohta sanoo, että uskontokuntiin kuulumaton voi osallistua uskonnon opetukseen "huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle". KHO:n päätös käytännössä kumoaa lain kirjaimen, 'huoltajan' sijaan tulee 'huoltajien'.
Lain hengen mukaan huoltajien yhteistahto on tarpeen muutosten tekemisessä. Laki muuttui samalla kun uskonnonvapauslakiin kirjattiin, että lapsi saadaan liittää uskontokuntiin tai erottaa uskontokunnasta vain, kun molemmat huoltajat ovat samaa mieltä.
Ennen lainmuutosta huoltajien piti erikseen anoa vapautusta uskonnon opetuksesta. Nyt päinvastoin uskontokuntiin kuulumaton lapsi ohjautuu elämänkatsomustiedon opetukseen, elleivät vanhemmat ilmoita toisin. Laki ei selvästi kerro, pitäisikö se ottaa käyttöön heti vai vasta koulunsa aloittavilla. Monet kunnat ovat tulkinneet sen jälkimmäisellä tavalla. KHO katsoo ilmeisesti, että nyt tällä ei ole merkitystä. Uskontokuntien ulkopuolisen lapsen oletusarvoinen paikka on ET-opetuksessa, ja siitä poikkeamiseen ei riitä toisen vanhemman ilmoitus.
Tapaus alkoi syksyllä 2003. Äiti ilmoitti että uuden lain myötä lasten tulee siirtyä ET-opetukseen. Isä ilmoitti että haluaa lastensa jatkavan uskonnon opetuksessa. Rehtori katsoi että päätösvalta kuuluu nyt hänelle, ja jatkoi uskonnon opetusta. Koululautakunta tuki rehtoria, ja Turun hallinto-oikeus oli samalla kannalla kuin koululautakunta.
Lue myös päätös kokonaisuudessaan.