Tuomioja: Sananvapaus ja jumalanpilkkalaki eivät ristiriidassa

10.12.2012: Kirjallinen kysymys jumalanpilkkalaista

Kansanedustaja Jussi Halla-aho yhdessä kolmen muun perussuomalaisen kanssa on jättänyt kirjallisen kysymyksen Suomen jumalanpilkkalaista. Aiheena kysymykseen on islamilaisten maiden pyrkimys laajentaa jumalanpilkkalakeja kansainvälisten elinten kautta:

Islamilaisten maiden hankkeet uskontoon kohdistuvan arvostelun kieltämiseksi laajoilla sopimuksilla voidaan tulkita pyrkimykseksi saada kansainvälisoikeudellinen selkänoja niiden omille, kansallisille, jo nyt hyvin rajoittaville lainsäädännöille, joita käytetään ilmaisunvapauden, uskonnonvapauden ja poliittisten oikeuksien tukahduttamiseen. - -

Suomi on kansainvälisissä elimissä johdonmukaisesti vastustanut uskontoihin kohdistuvan arvostelun kieltäviä sopimuksia. Tämä linja on ristiriidassa sen kanssa, että Suomen kansallisessa lainsäädännössä uskontokuntien pyhänä pitämien asioiden halventaminen on kriminalisoitu sakon tai vankeusrangaistuksen uhalla (Rikoslain 17 luku 10 §). Säädös ”Uskonrauhan rikkomisesta” vastaa sekä sisällöltään että perusteluiltaan (yhteiskuntarauhan turvaaminen, uskonnollisten tunteiden suojeleminen) pitkälti esim. sitä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien esitystä, jota Suomen delegaatio Quebecissä vastusti.

Kirjalliseen kysymykseen tulee vastaamaan oikeusministeri.

Ks. kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.

Tuomioja: Sananvapaus ja jumalanpilkkalaki eivät ristiriidassa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja vastasi kysymykseen 20.12.2012:

Suomi korostaa muun muassa ihmisoikeuksien universaalisuutta, ja niiden vahvaa kansainvälistä sopimusoikeudellista pohjaa. Ihmisoikeudet kuuluvat yksilöille, eivät yhteisöille, uskonnoille tai aatteille. Suomi katsoo myös, että ihmisoikeudet eivät ole absoluuttisia. - -

- - Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että pyrkimys suojata toisen henkilön perustuslaissa turvattua uskonnon vapautta on merkityksellinen rangaistavuuden taustalla vaikuttava tekijä. Näillä perusteilla ja perusoikeussäännöstön nojalla Suomen ihmisoikeuspoliittisen painopisteiden ja ihmisoikeuksien yleisen edistämisen, kuten sananvapauden sekä uskonnon ja ajattelunvapauden ja rikoslain 17:10 §.n välillä ei voida katsoa olevan ristiriitaa.