Uusin päivitys 22.1.2015: Eduskunta hyväksyi lain
Valtiovarainministeriön työryhmä on pohtinut uskontokuntien yhteiskunnallisten tehtävien korvaamista. Nykyään korvaus annetaan epäsuorasti siten, että valtionkirkot saavat osan yhteisöveron tuotosta. Työryhmä päätyy esittämään tämän sijaan suoraa valtiontukea. Kolmantena mallina työryhmä esittelee erillisen veron hautaustoimesta.
Tuen suuruudeksi esitetään 114 miljoonaa euroa.
Fraasi "yhteiskunnalliset tehtävät" on avattu tarkasti selvityksessä. Siihen kuuluu
Selvityksessä erotetaan hautaustoimen kuluista erilleen pääomakulut. Tämä noin 17 miljoonan erä tarkoittaa laskennallista sisäistä korkoa hautausmaiden maa-alasta, ei tosiasiallista menoa. Selvityksessä tämäkin osuus hyväksytään sellaisenaan määrärahan perusteeksi.
Pienessä selvityksessä oletus on ymmärrettävästi hautaustoimen säilyminen edelleen suuremman valtionkirkon tehtävänä. Yleiseen ja kaikille samanhintaiseen hautaustoimeen kuuluu hautausmaa mutta ei esimerkiksi kappeli. Käytännössä seurakunnilla on mahdollisuus laskuttaa kirkkoon kuulumattomilta kappelista vuokraa, koska se on usein ainoa sopiva saattotila lähellä hautausmaata.
Hautausmaita on selvityksessä mainittujen uskontokuntien lisäksi myös kahdella kaupungilla ja noin kymmenellä vapaa-ajattelijoiden yhdistyksellä. Tätä selvitys ei tuo esiin.
Vanhojen kirkkojen osalta selvitys toteaa
- - osa peruskorjauksesta ja ylläpidosta kohdistuu rakennuksiin, joilla ei ole lainkaan tai joilla on vähän merkitystä seurakunnan toiminnalle. Seurakunnat pitävät myös perinnesyistä yllä kirkkoja, joiden hoito ja korjaus ovat niiden koon tai10 kulttuuriarvojen takia erityisen kallista. Seurakunnan toiminnan edellyttämä tilantarve olisi usein tyydytettävissä kustannuksiltaan huokeammassakin rakennuksessa.
Rajaus on järkevä: Valtion tehtävä ei ole tukea sellaisten rakennusten ylläpitoa, joita uskontokunta muutenkin ylläpitää käyttöään varten.
Toisaalta esityksessä väestökirjanpito katsotaan valtionkirkkojen palveluksi valtiolle. Voinee kysyä, eikö pikemminkin mahdollisuus merkitä esimerkiksi kaste ja vihkiminen suoraan väestötietojärjestelmään ole pikemminkin etuoikeus, jonka ansiosta valtionkirkko voi palvella jäseniään helpommin kuin muut uskontokunnat.
Ks. myös mietintö kokonaisuudessaan.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi työryhmän esityksen sellaisenaan.
Tiedotteen mukaan esitys hyväksyään, "mikäli myös kirkko puoltaa uudistusta". Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä esitystä on jo ehditty kannattaa. Päätös asiasta tehdään kevään kirkolliskokouksessa. Käytännössä lakimuutos ehtinee vaikuttaa vuoden 2016 talousarviosta alkaen.
Ks. myös valtioneuvoston tiedote
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen odotetusti.
Rahoituksen määrä vuonna 2016 on esityksen mukaan 114 miljoonaa euroa. Summa on sama, jota talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti.
Rahoituksen määrää esitetään korotettavaksi vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Tämä on liki ainutlaatuista tämänkaltaisissa säädöksissä. Avoimeksi jää, miten summaa pienennetään jos esimerkiksi hautaustoimen menot supistuvat tuhkauksen yleistyessä.
Esitys tulee voimaan vuodesta 2016. Näin 2015 jää viimeiseksi vuodeksi, jolloin valtionkirkot saavat yhteisöverosta osuuden.
Hallintovaliokunta hyväksyi esityksen sellaisenaan. Mietinnön mukaan
Valiokunta pitää tärkeänä, että lakisääteisistä yhteiskunnallisista tehtävistä seurakunnille ja seurakuntayhtymille aiheutuvia kustannuksia ja niiden suhdetta rahoitukseen seurataan sekä että ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, jos kustannustasossa tapahtuu merkittäviä muutoksia - -
Valiokunta pitää perusteltuna, että selvitetään eri mahdollisuuksia sen epäkohdan korjaamiseksi, että kirkon jäsenet joutuvat kattamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja sen vuoksi, että valtion rahoitus ei kata noin 20 prosentin suuruista osuutta kyseisten yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksista. - -
Esitystä oli kritisoinut Vapaa-ajattelijain liitto lausunnossaan:
- - kiinnittää valiokunnan huomion hautaustoimen pääomakuluihin. Tämä summa, joka kirkon omassa kirjanpidossa kulkee sisäisen korkomenon nimellä, on esityksen mukaan suuruudeltaan 17,4 miljoonaa euroa.
Tämän osuuden korvaaminen tarkoittaisi, että valtio maksaisi kirkolle korkoa sen omistamista hautausmaista. Kirkon maaomaisuus on historiallisesti pääosin perua kirkon julkisoikeudellisesta asemasta (PeVL 71/2002). - -
Valiokunnan mietintö viittaa siihen, että rahoitus voi lisääntyä yleisen taloustilanteen parantuessa. Sisäisen korkomenon osuuteen valiokunta ei kiinnittänyt mitään huomiota vaan hyväksyi kirkon laskelman sellaisenaan.
Eduskunta hyväksyi lain lopullisesti käsittelyissä 14.1.2015 ja 21.1.2015. Täysistunnoissa käytettiin ainoastaan muutamin muutosta puolustavia puheenvuoroja.
Vuosi 2015 tulee siis olemaan viimeinen, jolloin valtionkirkot saavat yritysten liikevoitosta riippuvan osuuden yhteisöveron tuotosta.