Uusin päivitys 11.12.2024: Luterilaiselle evankeliumiyhdistyksellä 200 000 € valtiontukea
Valtiovarainministeriö esittää, että evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitus vuonna 2025 olisi 105 miljoonaa euroa. Tämä on lähes 20 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän.
Selitteenä muutokselle on "Rahoituksen vähentäminen verotuksen muutoksesta aiheutuvan kirkollisveron tuoton kasvun johdosta". Veropohja on muuttunut sote-uudistuksen myötä, kun kuntien veroprosentit laskivat ja toisaalta kuntaveron verovähennykset pienenivät. Koska kirkollisveroa menee samoista tuloista kuin kuntaveroa, kasvoi kirkollisveron todellinen tuotto ilman muodollista muutosta kirkollisveroprosenttiin.
Valtiorahoitus on tarkoitettu kolmeen tehtävään, joista selvästi suurin on hautaustoimi. Kirkon velvollisuus on tarjota hautapaikka kaikille suomalaisille, myös pienuskontoihin kuuluneille ja uskontokuntiin kuulumattomille vainajille. Leikkausta ei kuitenkaan perustella kulujen vähentymisellä esimerkiksi tuhkattujen vainajien osuuden kasvulla.
Ortodoksisen kirkon tukea supistetaan samassa suhteessa kuin suuremman valtionkirkon eli noin 400 000 euroa. Jäljelle jää 2,4 miljoonaa euroa.
Pienuskonnot ja Merimieskirkko saavat yhteensä noin 650 000 euroa, saman verran kuin vuotta aiemmin. Uskontojen vuoropuhelun tukemiseen, käytännössä pääosin USKOT-verkostolle, osoitetaan 80 000 euroa.
Tämä on valtiovarainministeriön ehdotus. Seuraavaksi muut ministeriöt keskustelevat ehdotuksesta, jonka jälkeen hallitus antaa esityksen eduskunnalle. Viime vuonna eduskuntakäsittelyssä lisättiin noin 1,5 miljoonaa euroa eräillä kristillisille järjestöille.
Valtiovarainministeriön ehdotus uskontokuntien tuen osalta perustuu opetusministeriön esitykseen. Sen esityksessä evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta ei olisi leikattu lainkaan.
Hallituksen budjettiriihessä ei tehty muutoksia uskontokuntien tukeen. Ainoastaan indeksitarkistus vaikutti lukuihin alle 150 tuhatta euroa.
Ennalleen jää myös esimerkiksi se, että ortodoksinen kirkko ei korvaa osuutta kirkollisverotuksen kustannuksista evankelis-luterilaisen kirkon tavoin.
Hallintovaliokunta käsitteli valtionkirkkojen rahoitusta koskevan lakimuutoksen. Kyseessä on ns. budjettilaki, jolloin käytännössä asia on päätetty yhdessä muun budjetin kanssa, mutta valtiovarainvaliokunta ei erikseen lakia käsittele.
Valiokunnassa eri mieltä olivat SDP, Keskusta ja Vasemmistoliitto eli oppositio kokonaan. Keskusta ei olisi halunnut leikata lainkaan, SDP olisi leikannut vähemmän ja Vasemmistoliiton Anna Kontula halusi odottaa lisäselvityksiä ennen leikkausta. Täysistunnossa SDP kuitenkin äänesti hallituspuolueiden mukana, Vihreät taas oli muun opposition mukana vastaan.
Valiokunnan mietinnössä ehkä olennaisin oli SDP:n vastalauseessa ehdotus selvittää hautaustoimen samanmaksuisuuden periaatteesta luopumista. Tällä hetkellä valtio rahoittaa kirkkoa, jolla on toisaalta velvollisuus tarjota hautapaikka kirkkoon kuulumattomattomille samalla hinnalla kuin jäsenilleen. Ehdotus olisi merkittävä muutos periaatteeseen.
Valiokunnan mietinnössä todetaan myös uskontojen ja vakaumusten moninaisuuden edelleen kasvavan, ja että tämä "haastaa valtiota etsimään toimia, jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistävät yhdenvertaisuutta ja uskonnonvapautta niin hautaustoimessa kuin muillakin yhteiskunnan aloilla".
Valtiovarainvaliokunta käsitteli hallituksen budjettiesityksen ja tavalliseen tapaan teki eräitä lisäyksiä, ns. joululahjarahoja.
Juutalaisen seurakunnan turvallisuuden parantamiseen myönnettiin 60 000 euroa. Hallitus ei esittänyt mitään, joinakin aiempina vuosina rahaa on myönnetty 200 000 euroa. Uskontojen yhteistyöelin USKOT-foorumille lisättiin 30 000 euroa; yleinen avustus uskontojen vuoropuhelun edistämiseen on tämän lisäksi 80 000.
Suurimman lisäyksen sai Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, jolle valiokunta myönsi 200 000 euroa. Kansanlähetys on suuremman valtionkirkon sisällä toimiva järjestö. Se tekee mm. lähetystyötä ulkomailla, mutta tunnetuin suurelle yleisölle on siitä, että katsoo papin tehtävän kuuluvan vain miehille.
Valiokunnan mietinnön vastalauseissa Keskustan edustajat toistivat puolueen kannan siitä, että Evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitusta ei saa leikata. Vasemmistoliiton edustajat vaativat yleisemmällä tasolla, että hallitus turvaa riittävän rahoituksen.
Käytännössä budjetti vuodelle 2025 on nyt päätetty. Eduskunnan täysistunto muodollisesti hyväksyy sen myöhemmin, mutta muutoksia ei siinä vaiheessa enää tule.