7.6.2024
Eenariina Hämäläisen väitöskirja Sata vuotta katsomuskamppailua - yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa tarkastettiin 24.5.2024. Kirja kertoo yrityksistä yhteiseen etiikan opetukseen edellisen sadan vuoden aikana. Näitä on ollut neljä: 1920-luvulla koululakeja säädettäessä ja 1960-luvulla peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, sekä tuntijakouudistuksien yhteydessä 1990-luvulla lukion ja 2010-luvulla peruskoulun puolella.
Väitöskirjan mukaan aineen kannattajien argumentit ovat pysyneet samankaltaisina, vastustavat argumentit vaihdelleet. "Etiikkaa puolustaneet pedagogit ja poliitikot ovat kannattaneet yhtenäiskoulua ja pitäneet tärkeänä, että yhteiskunnan moninaistumisesta huolimatta julkinen koulu sitouttaisi oppilaat yhteiseen arvopohjaan, esimerkiksi demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Heille etiikan opetus onkin ollut ensisijaisesti kansalaiskasvatuksellinen, ei katsomuksellinen kysymys", toteaa Hämäläinen.
1922 Kotimaa-lehti julkaisi vaalimainoksen, jossa kehotti äänestämään vain "niitä, jotka eivät tyrkytä lapsillesi uskonnotonta siveysoppia.", perustelu oli uskonnon asema ja uskontoon sitoutumatonta etiikan opetusta pidettiin uskonnonvapauden vastaisena. 1960-luvulla yhteisen etiikan kannattajia syytettiin niin ateismista kuin marxismistakin, ja pelättiin yhteiskunnan vaikuttavan lapsiin enemmän kuin kotien. 1990-luvulla huoli koski enemmän uskonnon tuntimäärien vastaavaa vähentymistä kuin erillisen etiikan opetusta sinänsä. 2010-luvulla esimerkiksi Ortodoksisen kirkon arkkipiispa totesi, ettei ratkaisevia muutoksia pidä tehdä, koska elämänkatsomustietoa on opetettu vasta niin vähän aikaa eikä akateemista tutkimusta aiheesta ole paljon.
Tutkimus on hyvä katsaus yleensä vähemmälle huomiolle jäävään asiaan, siihen millaisia muutoksia yhteiskunnassa on ollut kypsymättä mutta jäänyt lopulta toteutumatta. Teoksen yleiset osat ovat myös hyvä kertaus uskonnovapauden historiaan Suomessa ylipäänsä.
Katso myös väitöstiedote, jossa on linkki koko teokseen.