Uusin päivitys 19.12.2025: Valtionkirkkojen rahoitusleikkaus ja uskontokuntien tuki varmistuivat
Valtiovarainministeriö on julkaissut pohjaesityksen valtion budjetiksi vuodelle 2026. Ministeri Purran (PS) kaksi päivää aiemmin esittämissä luvuissa valtionkirkkojen rahoitusta olisi leikattu opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksen mukaisesti 9 miljoonaa euroa, mutta lopullisessa budjettiluonnoksessa leikkaus on yli 18 miljoonaa euroa.
Lähes kaikki tästä kohdistuu Evankelis-luterilaisen kirkon rahoitukseen, joka ensi vuonna on esityksen mukaan noin 87 miljoonaa euroa. Kirkon on tarkoitus tällä rahoittaa hautaustoimen tappio, eräiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ja joitakin väestökirjanpidon tehtäviä. Leikkauksen perustelut eivät viittaa näihin, vaan kirkollisveron tuoton kasvuun: kun ansiotulovähennyksestä siirrytään työtulovähennykseen, kasvaa kirkollisveron todellinen tuotto veroprosentin pysyessä samana. Tukea leikattiin jo kuluvalle vuodelle.
Ortodoksisen kirkon tukea leikataan vajaat 400 tuhatta euroa, jolloin tuen suuruus olisi noin 2 miljonoaa euroa. Ortodoksisen kirkon tukemiselle ei ole kerrottu perusteluja.
Pienempien uskontokuntien suora tuki säilyy reilussa puolessa miljoonassa eurossa. Lisäksi tuetaan Merimieskirkkoa ja uskonnollisen vuoropuhelun järjestämistä.
Suoraan budjetissa näkymätöntä tukea on ainakin nuorisojärjestöjen tuki, jota ovat saaneet monet kristilliset nuortenjärjestöt ja joskus myös nuorten muslimien foorumi.
Pohjaesitys menee seuraavaksi hallituspuolueiden yhteiseen käsittelyyn. Kokoomus ja RKP ovat jos esittäneet pohjaesitykseen kritiikkiä, joten luvut voivat vielä muuttua. Esityksen mukaan ns. eduskunnan joululahjarahat poistuisivat, jolloin budjettiin ei tulisi enää lisäyksiä valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. Joinakin aiempina vuosina esimerkiksi uskonnotonta katsomusta levittävä Vapaa-ajattelijain liitto on saanut tätä joululahjarahaa.
Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma julkaistiin: "Vuosina 2026 ja 2027 evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoitusta vähennettäisiin vuosittain 9,8 miljoonalla eurolla ja ortodoksisen kirkon valtionavustusta 200 000 eurolla."
Ehdotus noudattaa sitä, mitä Riikka Purra sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa, eikä leikkaus siis olisi 20 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna vaan yhteensä. Suunnitelman sanamuoto tarkoittaa, että tämä jää tilapäiseksi leikkaukseksi.
Vahvistus suunnitelmalle saadaan 22.9. lopullisen budjettiesityksen tullessa julki.
Lopullinen hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi annettiin. Siinä leikkaus on noin 10 miljoonaa euroa. Perusteluna tälle on: "Vähennyksen taustalla on kirkollisverotuottojen arvioitu kasvu, joka aiheutuu siitä, että hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä muun muassa poistaa kunnallisverotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen julkisen talouden tasapainottamiseksi."
Muiden uskonnollisten toimijoiden tuki säilyy entisellään.
Hallintovaliokunta teki mietinnön leikkausesityksestä. SDP:n edustajat jättivät vastalauseen, jonka mukaan evankelis-luterilaisen kirkon rahoituksen leikkauksen tulisi olla puolet esitetystä eli noin viisi miljoonaa euroa. Perustelujen mukaan "Pidämme esitettyä leikkausta nykyisessä taloustilanteessa ylimitoitettuna ja katsomme, että yhteiskunnallisen toiminnan rahoitukseen tulisi jättää sen tarpeiden kasvun huomioivaa pelivaraa." Ortodoksista kirkkoa vastalause ei huomioi.
Vasemmistoliiton ja Vihreiden edustaja tekivät yhteisen vastalauseen, jossa leikkaus kokonaisuudessaan peruuntuisi tai ainakin siirtyisi: "Kirkkojen rahoituksesta ja yhteiskunnallisista tehtävistä on jo viimevuotisen hallituksen esityksen yhteydessä luvattu laatia selvitys, joka ei ole ilmeisesti vieläkään käynnistynyt. Mahdolliset muutokset rahoituksessa tai julkisten tehtävien hoidon vastuissa tulisi toteuttaa vasta tämän selvityksen valmistuessa."
Käytännössä vastalauseilla ei ole merkitystä, vaan tällainen budjettilakina tuotu hallituksen esitys tullaan hyväksymään hallituspuolueiden äänillä.
Ks. myös mietintö kokonaisuudessaan.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä jaetaan tavalliseen tapaan ns. eduskunnan joululahjarahoja erilaisiin hankkeisiin ja nimetyille järjestöille. Vuodelle 2026 uskonnolliset toimijat saavat näitä rahoja 1 715 000 euroa. Määrä on poikkeuksellisen runsas.
Uskonnolliseen toimintaan:
Koulutus- ja kasvatusalan järjestöt:
Taide ja kulttuuri:
Nuorisotyö:
Terveyden ja hyvinvoinnin erityishankkeet:
Valtionkirkkojen suoraa rahoitusta sen sijaan leikataan hallituksen esityksen mukaisesti. Tästä on erillinen lyhyt maininta mietinnössä:
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion rahoitus kattaa jatkossa aiempaa vähemmän kirkon yhteiskunnallisten lakisääteisten tehtävien menoja. Toisaalta kirkollisveron tuotto kasvaa, mutta sitä kerätään vain kirkkoon kuuluvilta, kun taas kirkon hoitamista yhteiskunnallisista tehtävistä hyötyvät laajemmin myös muut suomalaiset.
SDP:n edustajat jättivät tässäkin eriävän mielipiteen ja olisivat leikanneet evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta noin viisi eikä hallituksen esittämät kymmenen miljoonaa euroa.
Valiokunta hylkäsi talousarvioaloitteet Turun ortodoksisen kirkon perustusten vahvistamisen suunnitteluun sekä Kerimäen puukirkon vesikaton korjaukseen. Nämä olisivat olleet summiltaan 100 ja 500 tuhatta euroa.
Katso myös mietintö 29/2025 kokonaisuudessaan.
Eduskunta on muodollisesti hyväksynyt valtion talousarvion vuodelle 2026 valtiovarainvaliokunnan esityksen mukaisesti. Evankelis-luterilaisen kirkon rahoitusta leikataan lähes 10 miljoonaa euroa, ortodoksisen kirkon jonkin verran, ja monille uskonnollisille järjestöille jaetaan lisäavustuksia yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa.
Eduskuntakäsittelyn aikana kommentteja esitettiin evankelis-luterilaisen kirkon rahoituksesta. Mm. leikkausta kannattava kokoomuksen Juha Hänninen totesi "Tämän esityksen tarkoitus ei ole pienentää kirkon arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Päinvastoin - - Kirkko tekee tänäkin päivänä hiljaista mutta tärkeää työtä: diakoniatyötä, apua yksinäisille - -". Vastaan oli esimerkiksi vihreiden Tiina Elo: "Pidän esitystä huonosti valmisteltuna ja kirkkojen kannalta kohtuuttomana."
Perusuomalaisten Rami Lehtinen kysyi tuhkauksista: "- - ettei ole ikään kuin automaattisesti todettua, että hautauskulut merkittävästi kasvaisivat lähivuosina. Se johtuu pitkälle siitä, että uurnahautausten määrät ovat merkittävästi lisääntyneet ja yli puolet nykyisellään haudataan tuhkauksen kautta. Näissä tapauksissa kustannukset ovat merkittävästi pienemmät. Valitettavasti valiokuntakäsittelyssä emme tarkkaa tietoa saaneet siitä, mikä on kirkolla näkymä siitä, mitkä hautausten kustannukset tulevat tulevaisuudessa olemaan - -".
Äänestyksessä SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto olivat edelleen leikkausta vastaan, muut puolesta.
Valiokuntakäsittelyssä yllättävin oli pappeja ja kanttoreita edustavan AKI-liittojen lausunto. Se ehdotti kolmea mahdollista ratkaisua, joista yksi oli hautausvastuun siirto pois kirkolta: "Hautaustoimen järjestämisvastuun siirtäminen kunnille ja/tai hyvinvointialueille (ns. Saksan malli). Yhteiskunnallisena tehtävänä hautaustoimen järjestämisvelvoite ei ole perusteltua sellaisessa organisaatiossa, kuten kirkossa, jonka jäsenyys on vapaaehtoista. Hautaustoimi olisi luontevammin kunnan ja/tai hyvinvointialueiden järjestettävissä."