Mitä uskonnonvapaus on
Uskonnonvapauteen kuuluu kolme osaa: positiivinen vapaus uskoa ja toimia
uskonsa mukaan, negatiivinen vapaus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen,
ja valtion tasapuolinen suhtautuminen kaikkiin vakaumuksiin.
Eri katsomusten etuoikeudet
Valtionkirkot ja mm. niiden verotusoikeus ovat selkein esimerkki
katsomusten eriarvoisuudesta. Etuoikeudet muodostavat kuitenkin
laajemman hierarkian.
Uskonnonvapauden erityissuoja Suomen
laissa
Suomen laissa uskonnonvapaus nauttii erityistä suojaa: uskonnonharjoituksen
häiritseminen ja estäminen rangaistaan ankarammin kuin muiden tilaisuuksien
häirintä.
Uusi uskonnonvapauslaki 2003
Uskonnonvapauslaki uudistui kokonaan vuonna 2003. Muutokset olivat
parempaan suuntaan, mutta jäivät melko vähäisiksi. Mm. lasten uskonnollista
asemaa muutettiin, eikä laki esimerkiksi enää kiellä useampaan
uskontokuntaan kuulumista.
Henkilötietojen suoja ja vakaumus
Esimerkiksi uskontokunnan tallentaminen asiakasrekisteriin
voi olla rikos, vaikkei tietoa käytettäisi mihinkään. Uskonto tai vakaumus
on arkaluontoinen tieto, jota koskevat normaalia tiukemmat määräykset.
Tieto uskontokuntien jäsenyydestä on väestötieto, joka tallennetaan
väestötietojärjestelmään. Virkamiehillä on yleensä vaitiolovelvollisuus
selville saamistaan vakaumusta koskevista tiedoista.
Uskonnon ja omantunnon vapaus kansainvälisissä
sopimuksissa
Uskonnonvapaus mainitaan useissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka
Suomi on hyväksynyt. Kaikki ihmioikeussopimukset sisältävät myös
uskonnonvapauden, lisäksi mm. lasten asemasta on olemassa sopimuksia.
Lukijoiden kokemuksia
Sivuston lukijoiden omia kokemuksia kerätään erilliseen osioon
sivulla.
Vapaus, laki ja valtiovalta
Uskonnonvapaus voisi toteutua ilman uskonnonvapauslakia. Yleensäkään
vapaus ei tarvitse turvakseen erityistä vapauslakia, sillä vapaudet ja
oikeudet ovat eri asioita.
Suomen lait: tekniikkaa ja käytäntöä
Lakien ja asetusten ymmärtämiseen ei aina riitä yksittäisen lain
lukeminen. Useimmiten Eduskunnasta ei tule "laki" vaan "laki lain
muuttamisesta", ja on tärkeää tietää mikä on nyt voimassaoleva
laki. Lain tulkintaan vaikuttavat myös hallituksen esitykset ja
oikeuden ennakkopäätökset.
Rikosasian käsittelyn kulku
Kertoo rikosasian käsittelystä oikeusprosessin
näkökulmasta. Syyllisyyden todistamista yms. "tavallisia" kysymyksiä
ei käsitellä. Kirjoitus auttaa ymmärtämään mm. erilaisten
rikosasioihin liittyvien dokumenttien merkitystä.
Uskonnon, vakaumuksen, omantunnon vai
ajatuksen vapaus
Perustuslaissamme on otsikko "Uskonnon ja
omantunnon vapaus", siviilipalveluslaki puhuu "uskonnollisesta tai
eettisestä vakaumuksesta", jotkut vaativat "katsomuksen vapautta".
Eroavatko nämä käsitteet toisistaan? Mitä muuta on omantunnon vapaus?
Mitä on "julkinen valta"?
Uskonnonvapauden kolmas komponentti on vakaumusten tasa-arvo
julkisen vallan edessä. Mitä kuuluu julkiseen valtaan - valtio,
kunnat, vieläkö muuta?
Uskonnonvapauden historia Suomessa
Uskonnon ja vakaumuksen vapaus maassamme on kasvanut askeleittain.
Suurin muutos tapahtui 1923, jolloin saattoi erota kaikista uskontokunnista.
Sitä ennen oli laajennettu useampaan kertaan sallittuja uskontokuntia, ja
sen jälkeen uskontojen erivapauksia on hitaasti vähennetty.
Uskontorikosten historia
Jumalanpilkkalain historiaa, uskonnonharjoituksen erityissuojan
taustaa ym.
Rukouspäiväjulistuksen poistuminen
Rukouspäiväjulistuksen allekirjoitti tasavallan presidentti ja se merkittiin
säädöskokoelmaan. Julistuksen rooli oli lain tai asetuksen tyyppinen ja se oli
uskonnonvapauden vastainen. Tapa loppui Eduskunnan päätöksellä vuonna 2003 äänin
92-74.
G7-maiden perustuslait ja uskonnonvapaus
Kaikkien G7-maiden (Italia, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa,
USA) perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Käytäntö kuitenkin vaihtelee
paljon, joissakin on valtionkirkko ja toisisa ei, ja uskonnonvapaus on
kirjoitettu erilaajuisena.
Ks. myös vuodelta 1910 kirjanen Valtio ja valtionuskonto.
Uskonnonvapaus vs. muut lait
Kaikkea ei voida koskaan sallia uskonnonvapauden nimissä: rituaalimurha
on rikos vaikka sen väittäisi olevan uskonnollinen riitti. Toisaalta
kieltolain aikanakin kirkoissa tarjottiin alkoholipitoista ehtoollisviiniä.
Mikä on uskonnonvapauden suhde muihin lakeihin?
Mikä on uskonto tai vakaumus?
Kuka määrää mikä on uskonto tai vakaumus? Tarvitaanko erillistä
vakaumuksenvapauden käsitettä, kun mielipiteenvapaus on jo olemassa?
Mitä seuraisi siitä, että vaikkapa jotain poliittista kantaa yhtäkkiä
pidettäisiinkin uskontona?
Rippisalaisuus
Rippisalaisuus on valtionkirkkojen pappeja koskeva oikeus ja velvollisuus
olla edes oikeudessa todistamatta rikoksesta, jonka on kuullut
ripissä tai sielunhoidossa.
Uskonnolliset ruokavaliot
Kutsuit eri uskontoon kuuluvan henkilön kylään, etkä tiedä mitä voit
tarjota? Tämä juttu selvittää maassamme yleisimpien uskontojen
ruokarajoitukset.
Reunamerkintöjä uskontotilastoon
Jäsenyys valtionkirkossa tai rekisteröidyssä uskonnollisessa
yhdyskunnassa kuuluu väestötietoihin. Siksi voimme sanoa
täsmällisesti, että vuoden 2005 lopussa Suomessa oli 18329 Jehovan
todistajaa. Näin yksinkertaisesti ei kuitenkaan päästä: kaikki
uskonnolliset ryhmät eivät ole rekisteröityneet, ja mm. lapset joko
ovat virallisesti jäseniä tai eivät.
Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat,
joilla on vihkimisoikeus
Avioliittolain mukaan vihkimisoikeus voidaan myöntää rekisteröidylle
uskonnolliselle yhdyskunnalle. Tällä sivulla on luettelo niistä
yhdyskunnista, joilla oikeus tällä hetkellä on.
Kirjoja vakaumuksenvapaudesta
Uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta ei Suomessa ole kirjoitettu juuri
lainkaan. Tähän on koottu joitakin kirjoja, jotka sivuavat aihetta
edes jotenkin, esimerkiksi historian kannalta.
Neutraalia uskonnonvapausyhdistystä ei ole
Tämän sivuston taustalla ei ole neutraalia, pelkästään uskonnonvapauteen
keskittyvää suomalaista järjestöä. Syy on yksinkertainen: sellaista tällä
hetkellä ole.