Selitys vaalikoneen kysymyksistä: Vaalikone eduskuntavaaleissa 2007

1. Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen erityisasema purkaa?

Kahdella valtionkirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema. Valtionkirkot rinnastuvat valtioon ja kuntiin julkisen vallan osana. Selvin esimerkki tästä on verotusoikeus.

Keskustelua erityisaseman purkamisesta on käyty enemmän kuin vuosisadan ajan. Hitaasti valtion ja kahden kirkon suhteita onkin purettu, mutta edelleen niitä on jäljellä.

2. Kantasi evankelis-luterilaisen kirkon yhteisövero-osuuteen ja hautaustoimeen?

Yhteisövero-osuus seurakunnille on 1,94 prosenttia veron tuotosta. Yhteisöveroa maksavat yritykset liikevoitostaan. Viimeksi vero-osuuteen otti epäsuorasti kantaa Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien valtionavustustyöryhmän mietintö. Silloin todettiin että yhteisövero-osuus vuodessa on ollut keskimäärin yli sata miljoonaa euroa, hautaustoimen tappio taas 67 miljoonaa. Yhteisöverolle on esitetty muitakin perusteluja, joista mm. mainittu mietintö toteaa: "- - yhteisövero-oikeutta on perusteltu myös eräillä muilla ns. yhteiskunnallisilla tehtävillä. Rajanveto sen suhteen, miltä osin nämä tehtävät ovat sellaisia, joita on perusteltua tukea valtion varoista, on kuitenkin tulkinnanvarainen."

Kunnallisia hautausmaita on käytössä mm. monissa Keski-Euroopan maissa.

3. Uskontokunnilla on vihkimisoikeus, tuleeko tätä muuttaa?

Vihkimisoikeuksista on olemassa työryhmämietintö, jossa oikeuden laajentamista pohdittiin, mutta päädyttiin pitämään se vain uskonnollisilla yhdyskunnilla. Ranskassa ainoa virallinen avioon astuminen on siviilivihkiminen; Australiassa vihkimisoikeus on henkilökohtainen eikä järjestökohtainen, ja pappi, imaami tai vastaava saa anoa sitä siinä missä kuka tahansa muukin. Asian etenemistä seurataan vihkimisoikeuksia koskevassa uutisessa.

Tällä hetkellä on ainakin kaksi katsomusryhmää, joiden piirissä vihkimisoikeutta on haluttu: uskonnottomien järjestöt jotka eivät voi saada oikeutta lainkaan, ja wiccalaiset joita ei ole hyväksytty rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.

4. Ns. Muhammed-pilakuvat julkaistiin Suomessakin. Tulisiko tämä sallia?

Muhammed-pilakuvista kiisteltiin lähinnä helmikuussa 2006. Suomessa valtakunnansyyttäjä päätyi pitämään kuvien julkaisua laillisena sananvapauden käyttönä, ks. uutinen Ei syytettä Muhammed-pilakuvista.

Uskonnonvapauden kannalta tämä kysymys oli lähes kompakysymys: uskonnonvapaus ei tietenkään tarkoita sitä, että uskontoa koskevien pilakuvien tai muun uskontokritiikin pitäisi olla kiellettyä.

5. Tulisiko poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä kieltää vai sallia?

Poikien ympärileikkauksen tilanne on epämääräinen. Periaatteessa teko on rikoslain mukaan pahoinpitely. Käytännössä siitä ei ole nostettu edes syytteitä, poikkeuksena kuitenkin kesällä 2006 Tampereen käräjäoikeuden langettama vahingonkorvaustuomio. (Ks. uutinen aiheesta.)

Sosiaali- ja terveysministeriön perustama työryhmä jätti helmikuussa 2004 muistion, jonka esityksen mukaan ympärileikkaukset olisivat siirtyneet normaalin terveydenhuollon piiriin verovaroilla maksettavaksi. Esitys ei ole edennyt, ja muistiosta saatujen lausuntojen mukaan mielipiteet hajaantuivat selvästi. Mm. Lääkäriliitto vastusti esitystä ja lääkäriseura Duodecim kannatti, Mannerheimin lastensuojeluliitto kannatti ja Lastensuojelun Keskusliitto vastusti.

6. Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?

Nykyään vasta 18-vuotias saa vapaasti liittyä uskontokuntiin tai erota niistä. Nuoremmat tarvitsevat molempien huoltajien luvan. Uskonnonvapauden kannalta olisi suotavaa laskea ikärajaa.

Vakavasti asiaa pohdittiin viimeksi uskonnonvapauslakia säädettäessä vuosina 2000-2003. Tällöin ainakin Eduskunnan oikeusasiamies kannatti ikärajan laskemista.

7. Mikä on kantasi peruskoulun ja lukion uskontojen ja ET:n opetukseen?

Uskonnon ja ET:n opetus säilyi sisällöltään entisenä vuoden 2003 uskonnonvapauslain uudistuksessa. Ainoana muutoksena ET-opetukseen ohjautuu nykyään automaattisesti ellei kuulu uskontokuntaan, erillistä ilmoitusta ei enää tarvita. Muutoksen yhteydessä joukko kansanedustajia esitti kaikille yhteistä uskontotietoa. Ruotsissa tällainen uskontotieto onkin, mutta valitettavasti se on käytännössä lähinnä luterilaisuuden opetusta. Lisätietoa: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.

8. Millaisista peruskoulun juhlista tulee saada vapautus katsomuksellisin syin?

Kun uskonnonvapauslakia uudistettiin, lausui perustuslakivaliokunta ettei koulun juhlia "yksittäisen virren laulamisen johdosta voida - - pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina." Määrittely on tietenkin epämääräinen: entä jos virsiä on kaksi, tai kolme? Opetushallitus on joutunut asiaa selvittämään, ks. uutinen OPH:n uusimmista ohjeista.

Uskonnonvapauden kannalta asia on tietenkin selvä: virret eivät kuulu kouluun sen enempää kuin muuhunkaan julkisen vallan toimintaan.

9. Mikä on kantasi yleisradiolain mukaisiin kristillisiin jumalanpalveluksiin ja hartausohjelmiin?

Yleisradion hartausohjelmat perustuvat yleisradiolakiin. Tämä laki on muuttumassa, mutta hartausohjelmiin ei esitetä muutosta. Jumalanpalveluksia lähetetään hiukan karrikoiden "luterilaisen ja melkein luterilaisen opin" mukaan, eli mm. ortodoksien ja baptistien edustajat ovat mukana päättämässä ohjelmista, Jehovan todistajien tai mormonien eivät. Ks. myös hakusana Yleisradio.

10. Tulisiko muslimeja varten olla erillisiä uimahallivuoroja miehille ja naisille?

Uimahallivuorot ovat tyyppiesimerkki tilanteesta, jossa yhtä uskonnollista ryhmää voidaan palvella sopivasti joustamalla. Toisaalta tietenkin erillisvuorot tarkoittavat aina vuoroja, jolloin puolet ihmisistä ei voi käyttää uimahallia lainkaan.