Selitys vaalikoneen kysymyksistä: Vaalikone eduskuntavaaleissa 2015

1. Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?

Nykyään 18-vuotias saa vapaasti liittyä uskontokuntiin tai erota niistä. Nuoremmat tarvitsevat molempien huoltajien luvan.

Vakavasti asiaa pohdittiin viimeksi uskonnonvapauslakia säädettäessä vuosina 2000-2003. Tällöin ainakin Eduskunnan oikeusasiamies kannatti ikärajan laskemista.

Lisätietoa: Lasten ja nuorten uskonnollinen asema.

2. Tuleeko jumalanpilkan rangaistavuus säilyttää rikoslaissa?

Jumalanpilkka on nykyään viralliselta nimikkeeltään uskonrauhan rikkominen. Enimmäisrangaistus on puoli vuotta vankeutta, mutta käytännössä tuomiot ovat olleet sakkoja.

Lisätietoa: hakusana jumalanpilkka, artikkeli Uskontorikoslakien historia.

3. Tuleeko poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä kieltää vai sallia?

Poikien ympärileikkaus on periaatteessa rikoslain mukaan pahoinpitely. Korkein oikeus totesi vuonna 2008, että ympärileikkaus oli laillinen kun sen katsottiin edistävän pojan uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöön kiinnittymistä. Suoranaisesti uskonnonvapaudesta ei oikeutta ympärileikkauttamiseen johdettu, joskin käytännössä lopputulos on sama.

4. Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?

Kahdella valtionkirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema. Valtionkirkot rinnastuvat valtioon ja kuntiin julkisen vallan osana. Selvin esimerkki tästä on verotusoikeus.

Keskustelua erityisaseman purkamisesta, mm. verotusoikeuden poistamisesta, on käyty enemmän kuin vuosisadan ajan. Kysymys on muuttunut ajankohtaisemmaksi kirkkoon kuuluvien osuuden vähentyessä.

5. Miten hautaustoimi tulee järjestää?

Nykyisen hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaiset seurakunnat tarjoavat hautapaikan kaikille kunnan alueella kuollessaan asuneille. Hautapaikan hinta ei saa riippua siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon.

Kirkko on saanut yhteisöverosta tietyn osuuden. Osuutta on säädelty siten, että se keskimäärin ylittää hautaustoimen tappion, mutta yksittäisten vuosien tai seurakuntien tasolla heitto summissa voi olla suurikin. Vuodesta 2016 siirrytään suoraan valtionrahoitukseen.

Muita hautausmaita on lähinnä vapaa-ajattelijayhdistyksillä ja joillakin pienuskonnoilla. Niitä ei tueta rahallisesti evlut hautausmaiden tapaan.

Kunnallisia hautausmaita on käytössä mm. monissa Keski-Euroopan maissa.

6. Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?

Monet koulut järjestävät koululaisjumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia, jotka ovat luonteeltaan uskonnon harjoittamista. Mikään laki ei tosin määrää niitä koulun velvollisuudeksi. Käytännössä jumalanpalvelukset ovat olleet evankelis-luterilaisia, mutta siihenkään säädökset eivät ota kantaa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan uskonnonharjoitus koulussa on sallittua jos se on kaikille aidosti vapaaehtoista ja sille on vaihtoehto.

Lisätietoa: Koulun jumalanpalvelukset ja muu uskonnonharjoitus.

7. Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?

Uskonnon ja ET:n opetus säilyi sisällöltään entisenä vuoden 2003 uskonnonvapauslain uudistuksessa. Ainoana muutoksena ET-opetukseen ohjautuu nykyään automaattisesti ellei kuulu uskontokuntaan, erillistä ilmoitusta ei enää tarvita. Monissa maissa uskontojen opetusta ei ole lainkaan. Esimerkiksi Saksassa on monissa osavaltiossa etiikan opetusta.

Lisätietoa: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.

8. Tuleeko lääkärillä olla oikeus kieltäytyä abortin teosta?

Perusoikeusuudistuksessa vuonna 1995 päädyttiin siihen, ettei abortin teosta voi kieltäytyä. Asiasta on laadittu useita lakiesityksiä eduskunnassa, ja siitä tehty kansalaisaloite sai yli 60,000 allekirjoitusta.

Lisätietoa hakusanasta abortti.