Puolue: Vihreä Liitto
Alustava tulos: 54 ääntä, ei valittu
Kotisivu: http://www.suviparhankangas.fi
Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset koulupäivän aikana vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi ja lopuksi?
Ei, säännölliset koululaisjumalanpalvelukset eivät kuulu koulun tehtäviin.
Jos SETA ry vierailee peruskoulun oppitunnilla, tuleeko oppilaan saada vapautus uskonnollisista syistä?
Ei, tällainen oppitunti on kaikille pakollinen.
Miten kouluruokailussa tulee huomioida uskonnolliset ruokavaliot?
Tarjotaan vaihtoehtona kasvisruokaa, se kattaa myös uskonnolliset ruokavaliot.
Jos pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ostetaan palveluna, miten huomioidaan toimijan tausta?
Mieluiten ostetaan toimijalta, jolla ei ole uskonnollista kytköstä.
Tuleeko kuntasi omistamalla maalla olla vainajan tuhkan sirottelupaikka?
Kyllä.
Tulisiko kunnan järjestää tunnustukseton tai monikäyttöinen seremoniatila uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille?
Kyllä tulisi, riippumatta paikallisen seurakunnan linjauksesta.
Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?
Kaikille yhteisiä oppitunteja voidaan järjestää.
Kunnan toimialaan liittymättä: Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville?
Kyllä.
Olen itse uskonnollinen, mutta koen etteivät uskonnottomien tai muihin kuin ev.lut. seurakuntaan kuuluvien uskonnollisten oikeudet toteudu tasavertaisesti Suomessa. Suurimpiin epäkohtiin voidaan puuttua vain lainsäädännön tasolla, mutta räikeitä nykylakia rikkovia esimerkkejä kuulemme ympäri Suomen. Ihmisarvoinen ja omaa vakaumusta kunnioittava elämä on kaikkien perusoikeus, ja siihen kuuluvat kysymyksissäkin esiin tulleet koulu sekä elämän merkittävät hetket. Kouluissa lapsien erottelu uskonnon mukaan on mielestäni vanhentunut ajatusmalli, joka ei kasvata kaikkia kunnioittavaan ja yhdenvertaisuutta tukevaan tulevaisuuteen, jota nämä lapset ja nuoret voisivat olla rakentamassa. Kouluruokailussa tarjotaan liikaa lihaa myös ympäristönäkökulmasta, ja on mielestäni turhaa opettaa menneisyyden ruokailutottumuksia tuleville aikuisille.
Lapsen syntymä, häät sekä hautajaiset ovat pitkällisine perinteineen monelle vaikea paikka, jossa punnitaan sekä oman että lähipiirin odotuksia. Valinnat hautajaisten järjestelyistä pitää saada tehdä omien arvojen mukaisesti, eikä omaisten painostuksesta. Kunnan pitää mahdollistaa muuallekin kuin kirkkomaalle hautaaminen ja tuhkien sirottelu - myös muista hautaamisen tavoista pitäisi tehdä lain turvin mahdollista.
Vihkimiseen on Suomessa monopoli uskonnollisilla yhteisöillä, ja erityisen ongelmallisena näen keinotekoiset rajoitukset tuomarivihkijöiden vihkiluvissa. DVV ei myönnä lupaa esimerkiksi eläköityneelle henkilölle, vaikka laki ei tähän aseta rajoitusta, ainoastaan vaadittava koulutus on määritelty. Sen sijaan papin vihkioikeus säilyy, vaikka hän ei olisi enää työtehtävissä missään seurakunnassa. Siviilivihkiminen pitäisi voida järjestää yhtä helposti ja juhlallisesti kuin kirkollinen vihkiminen, ja vihkijöiden saatavuus viikonloppuvihkimisiin turvata nykyistä paremmin. Siviilivihkimiseen on jo korkeampi kustannus lakisääteisen palkkion vuoksi, mutta tällä hetkellä vihkijöiden saatavuus on merkittävämpi kynnystekijä. Muiden kuin virassa vihkivien lisääminen olisi tärkeää myös siksi, että käräjäoikeustuomareiden lomapäätösten vuoksi kesän hääjuhlia on käytännössä mahdoton suunnitella kohtuullisessa aikataulussa, jos tieto vihkijän saatavuudesta tulee vasta toukokuussa. Kuitenkin lain vaatiman oikeustieteellisen koulutuksen käyneet voisivat tehdä vihkimisiä myös vapaaehtoisesti jo nykyisen lain puitteissa, ja tarjota palvelua halukkaille.