Puolue: Vihreä Liitto
Alustava tulos: 29 ääntä, ei valittu
Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset koulupäivän aikana vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi ja lopuksi?
Kyllä, vuosittainen jumalanpalvelus on hyvä tapa.
Jos SETA ry vierailee peruskoulun oppitunnilla, tuleeko oppilaan saada vapautus uskonnollisista syistä?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Miten kouluruokailussa tulee huomioida uskonnolliset ruokavaliot?
Tarjotaan vaihtoehtona kasvisruokaa, se kattaa myös uskonnolliset ruokavaliot.
Jos pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ostetaan palveluna, miten huomioidaan toimijan tausta?
Mieluiten toiminta ostetaan seurakunnalta.
Tuleeko kuntasi omistamalla maalla olla vainajan tuhkan sirottelupaikka?
Ei.
Tulisiko kunnan järjestää tunnustukseton tai monikäyttöinen seremoniatila uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille?
Ei tulisi.
Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?
Kristinuskon eri suuntien yhteisopetus käy, muu yhdistäminen ei.
Kunnan toimialaan liittymättä: Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville?
Kyllä.
Kysymys 1, Kristinusko kietoutuu vahvasti suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, ihmisten kehitysprosesseihin ja kansallis-kristilliseen identiteettiin. Kristinuskoa kuuluisi vaalia merkittävästi edelleen koulujärjestelmässä, koko kulttuurissa. Se on oppimisen perustassa vaikuttanut jo ennen kansakoulujärjestelmää. Kristillisen kulttuurimme taustassa ei nuorisolla ollut identiteettiongelmia, ei ainakaan mielenterveysongelmiksi saakka.
Kristillinen ja kansallinen perinne on aina ulottunut myös korkeakulttuurin, taiteen eri aloille. Se sisältyy sivistykseen monellakin tavalla, eettisyyden perusteita myöden. Useiden suomalaisten lasten isovanhemmilla on vielä vahvasti suomalais-kristillinen identiteetti ja Hengen yhteys kolmiyhteiseen Jumalaan. Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin kristillisen kulttuurin vankalla taustalla ja vallitessa, elävän Jumalan siunauksessa. Nyt sitä hyvinvointiyhteiskuntaa puretaan, muun muassa ateististen, uskonnottomien ja monimuotoisten harhapolkujen seurauksissa. Uskonnonvapautta.
Kysymys 2, SETA ry vierailut peruskoulussa ajoittuu liian varhaiseen kehitysvaiheeseen, jolloin sukupuoli-identiteetin vahvistuminen tytöstä kohti naiseutta ja pojasta kohti mieheyttä on vielä vahvistumassa. Tärkeintä on vahvistaa luontaista sukupuoli-identiteettiä (tyttö/poika) läpi kehitysvaiheiden. Kasvurauha siihen sallittava, sitä tuettava.
Homoseksuaalisesta suuntautumisesta voidaan mainita soveltuvan oppimäärän, oppikurssin sisällä seksuaalisuuden teemaan liittyen, teiniän myöhemmissä vaiheissa.
Ei ole tarkoituksenmukaista että teinit ahdistuvat jo peruskouluiässä "velvollisuudestaan määritellä sukupuolensa". Sukupuoli on annettuna jo syntymästä. Suomessa vain vajaa 10 vastasyntynyttä vuosittain, joiden sukupuolta vaikea määritellä. Perheissä, koulussa ja kaikkien instituutioiden kasvatuksellisessa näkökulmassa aina kuuluu opettaa, malliesimerkein käyttäytyä ihmisarvoa kunnioittamalla. Kiusaamiseen, väkivaltaan ja erilaisuuden syrjintään suhtaudutaan kielteisesti, asia perustelemalla.
SETA ry:n tarkoituksenmukaisuus ja tuki korostuu aikuisille yksilöille, joiden kehityksessä situationaalisuus esim. kulttuurikontekstin häiriöissä on johtanut persoonan biologisperustaisen sukupuoli-identiteetin yksilölliseen häiriintymiseen kehitysvaiheiden prosessissa. SETA ry tarjoaa
yhteisöllisyyttä ja ohjausta vähemmistöille. Tärkeää on tarvittaessa tuki myös monimuotoisille perheille ja heidän lapsilleen sekä yhdenvertaisten oikeuksien edistäminen.
Kysymys 6, Ateistien, uskonnottomien ja kulttuuriperinteellemme vieraiden uskontojen omaisten on mahdollisuus hautajaiset järjestää esim. ravintolassa, seurojentalolla tai joltakin muulta kokoontumiseen tiloja vuokraavalta yritykseltä tai yhteisöltä tilavuokrauksella.
Kysymys 7, Kristityille elämänkatsomustiedon opetus olisi mielestäni suotavaa integroida kristinuskon/uskonnon opetukseen peruskouluvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa filosofisten perusteiden ja filosofian opiskelua voi myös kristitty opiskella, etenkin jos se vain vahvistaa hänen kristillisen filosofian ja hengellisen ulottuvuuden integraation kokemustaan kera sielun-ja mielenrauhan. Niin myös tietenkin tieteenfilosofian ja tieteenteorian perusteiden osalta, kristityt niihin oppimis-ja ajatusprosesseissa syventyvät, tiedon, ilmiöiden ja tutkimuksen olemuksen ymmärtämisen osana.
Elämänkatsomustiedon opettajaksi kristityille teineille ei sovellu Jumalaa ja kristittyjä vihaava, kaikella tavalla kristinuskon vastaisten asenteiden ja käsitemalliensa orjuuttama. Sellainen yksilö usein luulee tai kuvittelee tieteen kristinuskon vastaiseksi. Kristinuskon tuntemuksessa oleellista elävän Jumalan Hengen yhteyden, merkitysten ja vaikuttavuuden ymmärtäminen. Siitä on opillinen perusta. Mielestäni joitakin yhteisiä elämänkatsomusopin tunteja voisi olla myös muiden ryhmien (uskonnottomien, ym. uskontojen ja ideologioiden suuntausten) kanssa. Niillä muutamilla yhteisillä oppitunneilla voisi eri suuntauksista riippumattomien "yhteistä tai eriytyvää katsomusaineistoa" analysoida, keskustella ja hahmottaa teemoista yhdessä näitä.