K1 Tuleeko kuntasi peruskoulusta viedä lapset koulupäivän aikana vuosittain jumalanpalvelukseen, esimerkiksi lukukauden aluksi ja lopuksi?
S1 Opetushallituksen vuoden 2018 ohjeen mukaan lapsia ei tarvitse viedä koulusta hartaustilaisuuksiin, mutta saa viedä kunhan tarjolla on myös tunnustukseton vaihtoehto. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus on uskonnollisesti sitouttamatonta.
K1V1 Kyllä, vuosittainen jumalanpalvelus on hyvä tapa.
K1V2 Ei, säännölliset koululaisjumalanpalvelukset eivät kuulu koulun tehtäviin.

K2 Jos SETA ry vierailee peruskoulun oppitunnilla, tuleeko oppilaan saada vapautus uskonnollisista syistä?
S2 Säädösten mukaan koulu lisää tietoa sukupuolen moninaisuudesta. Täsmällisiä määräyksiä toteutuksesta ei ole, ei myöskään ohjeita siitä saako tällaisesta oppitunnista vapautuksen.
K2V1 Ei, tällainen oppitunti on kaikille pakollinen.
K2V2 Kyllä, vanhempien pyynnöstä oppilas tulee vapauttaa.
K2V3 Tällaisia vierailuja ei tulisi olla kuntani koulussa lainkaan.

K3 Miten kouluruokailussa tulee huomioida uskonnolliset ruokavaliot?
S3 Kouluruokailusuosituksessa todetaan, että kasvisruoka soveltuu yleensä myös uskonnolliseen vakaumukseen perustuviin ruokavalioihin. Suositus ei kuitenkaan anna tästä linjauksia, vaan asia jää kunnan harkintaan.
K3V1 Koulu ei huomioi uskonnollisia ruokavalioita, perhe voi tehdä lapselle eväät.
K3V2 Tarjotaan vaihtoehtona kasvisruokaa, se kattaa myös uskonnolliset ruokavaliot.
K3V3 Pyritään tarjoamaan esimerkiksi muuta lihaa jos uskonto kieltää jonkin eläimen lihan.

K4 Jos pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ostetaan palveluna, miten huomioidaan toimijan tausta?
S4 Kunta voi halutessaan järjestää 1. ja 2. luokan oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kunta voi myös ostaa toiminnan palveluna esimerkiksi järjestöiltä tai seurakunnilta [HE 57/2003, 48 b § perustelut].
K4V1 Mieluiten toiminta ostetaan seurakunnalta.
K4V2 Toimijan uskonnollisella taustalla ei ole merkitystä.
K4V3 Mieluiten ostetaan toimijalta, jolla ei ole uskonnollista kytköstä.

K5 Tuleeko kuntasi omistamalla maalla olla vainajan tuhkan sirottelupaikka?
S5 Vainajan tuhkan sirottelu vaatii maanomistajan luvan. Monet kunnat ovat osoittaneet esimerkiksi järven tai meren rannasta sirotteluun sopivan alueen. Usein näille päätyy niiden tuhka, jotka eivät ole halunneet paikkakunnan evankelis-luterilaiselle hautausmaalle.
K5V1 Kyllä.
K5V2 Ei.

K6 Tulisiko kunnan järjestää tunnustukseton tai monikäyttöinen seremoniatila uskonnottomien ja ei-kristillisten uskontojen hautajaisille?
S6 Hautaustoimilain mukaan ev. lut. seurakunnat huolehtivat yleisistä hautausmaista ja saavat siitä valtiolta korvauksen, mutta kappelit ovat eri asia [HE 204/2002, 6 § perustelut]. Käytännössä esimerkiksi Vantaan ja Tampereen seurakunnat vuokraavat kappeleita myös uskonnottomiin ja ei-kristillisiin hautauksiin, Espoon ja Jyväskylän seurakunnat eivät.
K6V1 Ei tulisi.
K6V2 Kyllä, jos paikkakunnan ev. lut. seurakunta ei vuokraa kappeleita.
K6V3 Kyllä tulisi, riippumatta paikallisen seurakunnan linjauksesta.

K7 Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?
S7 Oikeusasiamiehen ratkaisun perusteella oppiaineiden osittainen yhdistäminen ei ole suorastaan kiellettyä, mutta ei oikein suositeltavaakaan. Toisaalta nytkin islam opetetaan yhtenä aineena koulukunnista riippumatta, kristinusko jaettuna uskonsuuntien mukaan.
K7V1 Ei, kaikki katsomusaineet on opetettava erikseen.
K7V2 Kristinuskon eri suuntien yhteisopetus käy, muu yhdistäminen ei.
K7V3 Uskontoja voidaan opettaa yhdessä, elämänkatsomustieto on opetettava erikseen.
K7V4 Kaikille yhteisiä oppitunteja voidaan järjestää.

K8 Kunnan toimialaan liittymättä: Tulisiko elämänkatsomustiedon opiskelu sallia myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville?
S8 Nykyisin valinnanvapaus on yksisuuntainen: jokainen voi valita ev.lut. uskonnon opetuksen, mutta enemmistöuskontoon kuuluvat eivät voi valita muuta katsomusainetta.
K8V1 Kyllä.
K8V2 Ei.