8.1.2024
Vapaa Ajattelija -lehti selvitti presidenttiehdokkaiden näkemyksiä uskonnonvapaudesta. Lehden kyselyyn vastasivat Li Andersson, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Alexander Stubb.
Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, ja lehti kysyä miten ehdokas edistäisi uskonnonvapautta kansainvälisesti. Konkreettisin oli Essayahin ehdotus edellyttää kansainvälisissä kauppasopimuksissa ihmisoikeusklausuuleja. Andersson viittasi mahdollisesti samaan todetessaan miten "ihmisoikeudet jäävät liian usein varjoon esimerkiksi kauppapolitiikassa ei-demokraattisten hallintojen, kuten Saudi-Arabian ja Qatarin kanssa."
Haaviston mukaan ratkaisukeinot riippuvat tilanteesta, Rehn mainitsi ekumeenisen yhteistyön ja Stubb totesi Suomen toimivan hyvänä esimerkkinä.
Sotilasvalan ja -vakuutuksen yhtenäistäisi samanlaiseksi vakuutukseksi Andersson, muut jättäisivät uskonnollisen valan ennalleen. Tämllainen sisäpolitiikka ei juurikaan presidentin tehtäviin kuulu, mutta arvojohtajana vaikutusta voi olla.
Lehti kysyi myös rukouspäiväjulistuksesta, joka poistui lakikirjasta 2004 ja on sittemmin ollut epävirallisesti tapana. Kukaan ehdokkaista ei haluaisi palauttaa julistusta säädöskokoelmaan eikä tehdä siitä presidentille pakollista tehtävää.
Julkisuudessa on paljon keskusteltu presidentin uudenvuodenpuheesta, jonka Sauli Niinistö ja aiemmin Martti Ahtisaari lopettivat toivottamalla Jumalan siunausta. Puheella ei ole mitään juridista vaikutusta. Toisaalta presidentillä ei virallisesti ole erikseen työ- ja vapaa-aikaa, jonka voi ajatella korostavan tarvetta olla aina neutraali ainakin vakiintuneesti juuri presidenttiyteen liittyvissä tehtävissä.
Siunausta toivottaisivat vastausten mukaan Essayah, Rehn ja Stubb. Andersson ei toivottaisi. Haavisto muotoili "Olen miettinyt valmiiksi lauseen, jonka kuultuaan niin ateisti, agnostikko kuin Jumalaan elämänsä turvaava voi poistua tv-vastaanottimen tai radion ääreltä rauhallisin mielin."
Kukaan ehdokkaista ei maininnut erikseen voisiko toivottaa esimerkiksi hyvää ramadania muslimeille, hanukkaa juutalaisille tai vastaavaa.
Lehti ei kysynyt itsenäisyyspäivän juhlista. Linnan juhlat rinnastuvat rukouspäiväjulistukseen eli sille ei ole varsinaista lakiperustaa. Se, kutsutaanko valtionkirkkojen piispat tai esimerkiksi suurimpien muiden uskontokuntien johtajat on presidentin päätös.
Katso myös artikkeli kokonaan.