Koulun jumalanpalvelukset ja muu uskonnonharjoitus

Peruskoulut ja lukiot voivat järjestää koululaisjumalanpalveluksia ja muuta uskonnonharjoitusta, mutta mikään säädös ei velvoita siihen. Ketään ei saa pakottaa harjoittamaan uskontoa, ei myöskään kyseiseen uskontokuntaan kuuluvaa.

Tämä kirjoitus käsittelee uskonnonharjoitusta koulussa. Uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus on eri asia.

Koululaisjumalanpalvelukset: saa järjestää, mutta ei tarvitse

Suomessa ei ole valtiota ja uskontoa erotettu toisistaan kuten esimerkiksi Ranskassa ja Japanissa. Koulut voivat Opetushallituksen muistion mukaan järjestää esimerkiksi evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia tai uskonnollisiä päivänavauksia.

Kuitenkin syksyllä 2016 voimaan astuvien Opetussuunnitelman perusteiden mukaan "Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana." Tällainen neutraaliuspykälä on uusi säädös, eikä vastaavaa ole koskaan aiemmin ollut.

Koulun ei ole pakko järjestää jumalanpalveluksia, sillä mikään laki tai viranomaisohje ei sitä vaadi. Jo vuonna 1999 poistui määräys, jonka mukaan päivänavauksen tulee "myönteisellä tavalla liittyä koulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen.", eikä perusopetuslaki sisällä päivähoitolain tyyppistä määräystä uskonnollisen kasvatuksen tukemisesta.

Käytännössä uskonnonharjoitus koulussa on suuremman valtionkirkon oppien mukaista. Voidaan pitää selvänä, ettei esimerkiksi jotain pienuskontoa tunnustava rehtori voi päättää koulun käyvän säännöllisesti juuri hänen uskontokuntansa tilaisuuksissa. Lainsäädännössä tätä rajaa antaa hallintolaki, jonka mukaan viranomaisen on "kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin". Oikeustapauksia asiasta ei kuitenkaan ole, eikä säädöksissä suoranaisesti nosteta Evankelis-luterilaista kirkkoa erikoistapaukseksi.

Uskonnonharjoitukseen ei saa pakottaa

Perustuslain nojalla kukaan ei ole velvollinen osallistumaan uskonnonharjoitukseen vaan jokaisella on myös negatiivinen uskonnonvapaus. Tämä koskee myös oppilasta, joka kuuluu itse uskontokuntaan, ks. oikeusasiamiehen päätös asiasta.

Uskonnonharjoitukseksi lasketaan myös passiivinen kuuntelu, ks. oikeusasiamiehen päätös kenttähartauksista. Ratkaisu, jossa osa oppilaista jäisi esimerkiksi seurakuntatalon eteiseen ei siis kelpaa.

Yksittäisen virren sisältävät tilaisuudet

Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan yksittäinen virsi ei tee koko juhlasta uskonnonharjoitusta. Oppilaan velvollisuus on siis osallistua esimerkiksi kevätjuhlan muihin osiin, vaikka juhlan lopuksi laulettaisiin Suvivirsi. Selvää rajaa sille, milloin koko tilaisuus muuttuu uskonnonharjoittamiseksi, ei ole.

Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas voi olla poissa esimerkiksi virren laulamisen ajan: "Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä - - mikäli vakaumus estää osallistumisen juhlaan tai sen osaan." Edellä viitatun oikeusasiamiehen päätöksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei välttämättä tarvita huoltajan kanssa sopimista vaan oppilas omatoimisestikin jäädä pois.

Koulun on oltava tasapuolinen. Jos esimerkiksi uskonnottomat vapautetaan joulujuhlasta, tulee myös Jehovan todistajille myöntää vastaava vapautus. Tasapuolisuus edellyttäisi myös vaihtoehtoista ohjelmaa esimerkiksi muiden oppilaiden kirkkokäynnin ajaksi, mutta käytäntö tässä vaihtelee eri kouluissa.

Opettajalla voi olla velvollisuus osallistua

Opettajan osalta tilanne on toinen kuin oppilaan. Perustuslain uskonnonvapauspykälää edeltävän esityksen mukaan "Säännös puoltaisi yleisesti työnjaollisia tai muita hallinnollisia järjestelyjä, joilla vältettäisiin henkilön velvoittaminen vakaumustaan loukkaaviin työtehtäviin. - - säännöksestä ei voida johtaa yleistä oikeutta kieltäytyä virkavelvollisuuksiin kuuluvasta tehtävästä vakaumuksen perusteella." Lienee selvää, että esimerkiksi sairastapausten johdosta opettajan sijainen voidaan velvoittaa valvomaan oppilaita jumalanpalveluksessa.


Teksti tarkistettu viimeksi 1.5.2016.
Anna palautetta