3.7.2007

Euroopan neuvosto valtionkirkoista ja jumalanpilkkalaeista

Euroopan neuvosto teki 29.6.2007 loppuneessa istunnossaan suositukset myös valtionkirkkojen asemasta ja jumalanpilkkalaeista. Virallisia suomennoksia ei ole saatavilla, mutta englanninkieliset alkuperäistekstit löytyvät: Blasphemy, religious insults and hate speech against persons on grounds of their religion ja State, religion, secularity and human rights, samoin ensinmainitun epävirallinen suomennos Jumalanpilkka, uskonnolliset loukkaukset ja vihanlietsonta henkilöitä vastaan heidän uskonnollisen vakaumuksensa perusteella

Jumalanpilkkalait pois

Neuvosto hyväksyi Sinikka Hurskaisen (SDP) luonnoksen pohjalta suosituksen, jonka mukaan jumalanpilkkalait tulisi kumota. Teksti korostaa samassa yhteydessä vihanlietsonnan kriminalisointia myös silloin, kun pyritään kiihottamaan uskonnollista ryhmää vastaan. Epäsuorasti teksti antaa ymmärtää, että neuvoston jäsenmaat voisivat näyttää esimerkkiä jumalanpilkan dekriminalisoinnista koko maailmalle. Käytännössä kohde lienee eräät islamilaiset valtiot, vaikkei sitä suoraan sanota.

- - Neuvosto katsoo, että uskontoa loukkaavan jumalanpilkan ei tule olla laillisesti rangaistavaa. Yleiseen moraalitajuun ja muodolliseen laillisuuteen liittyvät asiat tulee erottaa toisistaan. - - vaikka rangaistukset ovat harvinaisia neuvoston jäsenvaltiossa, ne ovat tavallisia toisissa valtiossa.

- -

Neuvosto toteaa, että vihanlietsonnan henkilöitä kohtaan, olipa sen taustalla uskonnollisia tai muita syitä, tulee olla rangaistavaa - -

Neuvosto korostaa edelleen, Muhammed-pilakuvia nimenomaisesti mainitsematta mutta käytännössä niihin viitaten, sananvapautta myös uskontokritiikin suhteen. Väkivalta tuomitaan, ja tässä yhteydessä islam mainitaan nimenomaisesti:

- - demokraattisessa yhteiskunnassa uskonnollisten ryhmien, kuten myös muiden ryhmien, tulee sietää kriittisiä julkisia kannanottoja ja keskustelua toiminnoistaan, opetuksistaan ja vakaumuksistaan, edellyttäen että tällainen kriittisyys ei äidy tahalliseksi ja tarpeettomaksi loukkaamiseksi, eikä kannusta häiritsemään yleistä rauhaa tai syrjimään tietyn uskonnon kannattajia. - -

Vaikka uskonnoilla on oikeus rangaista uskonnollisessa mielessä uskonnollisista rikkomuksista, eivät nämä rangaistukset saa uhata elämää, fyysistä koskemattomuutta, vapautta tai yksilön omaisuutta. - - [Neuvosto] tuomitsee voimakkaasti muslimijohtajien toimittajille ja kirjailijoille osoittamat tappouhkaukset.

Suomi vesitti valtionkirkkojärjestelmän purkusuosituksen

Neuvoston toinen suositus koski valtion ja kirkon erottamista kaikissa jäsenmaissa. Alkuperäinen luonnos puhui selväsanaisesti eron puolesta kaikissa jäsenmaissa. Valitettavasti luonnos vesitettiin lisäämällä siihen maininta jäsenvaltioiden erilaisista käytännöistä.

Suomen edustajista kaikki muut paitsi Jaakko Laakso (VAS) kannattivat suosituksen vesittämistä.

Jäljelle jäänyt suositus on silti edelleen selvästi uskonnonvapauden kannalla:

Neuvosto vahvistaa, että kirkon ja valtion erottaminen on yksi Euroopan yhteisistä, kansalliset erot ylittävistä arvoista. - -

Neuvosto huomioi, että - turvatessaan ilmaisuvapauden ja uskonnonvapauden - Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tunnustaa jäsenvaltioiden oikeuden järjestää ja lailla säätää kirkon ja valtion suhteet - - ja huomioi, että tällä hetkellä neuvoston jäsenvaltiot eroavat toisistaan siinä, mikä on niiden tilanne hallinnon ja uskonnollisten järjestöjen erottamisen suhteen - -

Taustaa

Euroopan neuvosto on Eurooppaa laajempi yhteisö, ja siihen kuuluu liki 50 valtiota. Erityisen merkittävä on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, ja sitä tulkitsevat Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 1989 alkaen.