Uusin päivitys Perustuslakivaliokunta vastaa oikeuskanslerille
Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on asettunut selvästi uskontoneutraalin valtion kannalle. Ratkaisussaan OK toteaa mm. "Julkisen vallan käyttäjä ei näin ollen saa profiloitua toiminnassaan niin, että neutraalisuus eri uskontoihin vaarantuisi. - - Vaikka uskonnolliseen toimitukseen osallistuminen olisikin vapaaehtoista, voivat olosuhteet kokonaisuudessaan tehdä valinnasta näennäisen."
Lopputuloksena pitkässä ratkaisussa OK suosittelee, että kaikki uskonnonharjoituksena pidettävä lopetetaan peruskoulun virallisesta ohjelmasta.
Sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden kannalta ja EIT:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen kouluissa tehtäviä julkisen vallan neutraalisuuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Näkemykseni mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. - -
Suositus on toteutuessaan selkeä muutos nykytilanteeseen. Esimerkiksi ylimmät oikeudet eivät lähes 20 vuoteen ole asettaneet edustajaa evlut kirkolliskokoukseen varmistaakseen tuomioistuinten puolueettomuuden, mutta toisaalta Eduskunta kuitenkin aloittaa kautensa jumalanpalveluksella. Oikeuskanslerin esitys tarkoittaa olennaisesti Suomen muuttamista uskonnollisesti tunnustuksettomaksi valtioksi; mikään päätöksessä ei liity erityisesti peruskouluun, vaan sama argumentaatio toimii myös suhteessa esimerkiksi puolustusvoimien kenttähartauksiin.
OK toteaa erikseen, että tilaisuuksia esimerkiksi yhteisen hiljentymisen aikana lausua omatoimisesti ruokarukous ei ole tarkoitus kieltää:
Sellaisia tilaisuuksia, joissa on esimerkiksi yhteisiä hiljentymishetkiä, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, taikka muulloin kuin koulupäivän aikana järjestettäviä ja koulutyöhön liittymättömiä tilaisuuksia en kuitenkaan pidä edellä mainitulla tavalla ongelmallisina.
Perustuslakivaliokunta linjaa kantansa nykyisen järjestelmän ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisun välille. Opettajan vetämille ruokarukouksille valiokunnan kanta on käytännössä kielto, Suvivirren laulamiselle suositus.
Valiokunta selittää laajasti uskonnonvapautta koskevia ratkaisuja, ja vetää niitä yhteen:
- - perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta. - - Sen sijaan koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa on tärkeää ottaa huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus.
Näiden perusteella valiokunta päätyy linjaamaan kouluihin sopivaa uskonnon osuutta:
Perustuslakivaliokunta ei liioin pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.
Sellaiset uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet (esim. sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset), joita mahdollisesti järjestetään osana koulun normaalia päivittäistä toimintaa, voivat sen sijaan muodostua etenkin julkisen vallan neutraalisuuden vaatimuksen ja indoktrinaatiokiellon näkökulmasta ongelmallisiksi. Jos koulussa järjestetään uskonnollisia päivänavauksia, tulee myös näiden ajankohdista tiedottaa etukäteen, ja samalla huolehtia, että jokaisella on mahdollisuus olla osallistumatta näihin tilaisuuksiin.
Perustuslakivaliokunnan mielestä on kaiken kaikkiaan olennaista, että oppilaalle tai hänen huoltajalleen jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Koulujen on tilaisuuksien aikana mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa. Lisäksi julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan se, että tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä ei aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seurauksia.
Opettajan vetämiä ruokarukouksia ei muutenkaan ole ollut laaajasti käytössä, ja opetushallitus on jo suositellut niistä luopumista. Valiokunnan kanta vahvistaa tämän tulkinnan. Samoin mietintö vahvistaa periaatteen, jonka mukaan uskontokuntaan kuuluvia oppilaitakaan ei voi pakottaa osallistumaan uskonnonharjoitukseen.
Toisaalta valiokunta selkeästi sallii esimerkiksi koulujen järjestämän joulukirkon. Suvivirren osalta tämän voi lukea suosituksena: "- - tarkoituksena ei - - ollut muuttaa käytäntöjä erilaisten koulun perinteeseen kuuluvien tilaisuuksien, kuten lukukauden päättäjäisten osalta - - perustuslakivaliokunta ei näe tarvetta muuttaa kantaansa koulun perinteisten juhlien osalta."
Uutena asiana päivänavauksiin valiokunta suhtautuu kriittisesti: Ne "voivat muodostua ongelmallisiksi", ja sanamuodon mukaan "Jos koulussa järjestetään uskonnollisia päivänavauksia - -".
Seurakunnan järjestämiä tai muuten uskonnollisia aamunavauksia on tyypillisesti pidetty 1-4 kertaa kuussa. Valiokunnan mietinnön perusteella tämä näyttää olevan kriittinen raja, jossa on aihetta epäillä julkisen vallan neutraalisuuden vaarantuvan.
Ks. myös mietintö kokonaisuudessaan.