Uusin päivitys 29.5.2016: Uusia kansalaisaloitteita
Uudistuvan avioliittolain myötä muokataan lakeja, joissa isä ja äiti on eroteltu. Eräs näistä on uskonnonvapauslain säädös, joka antaa äidille oikeuden viedä vauva kastettavaksi vastoin isän tahtoa: "Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan."
Säädöstä ei voi soveltaa, jos vauvalla on kaksi äitiä. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että jatkossa uskonnolliseen yhdyskuntaan liitetään vauvoja vain molempien vanhempien tahdosta:
Esityksessä ehdotetaan säännöksessä olevan poikkeusmahdollisuuden poistamista, niin että edellytyksenä olisi aina huoltajien yhteinen päätös. Jos yksimielisyyttä ei olisi, eikä tuomioistuin olisi päättänyt huoltajien tehtävienjaosta tässä asiassa erikseen, lapsen kuuluminen uskonnolliseen yhdyskuntaan jäisi avoimeksi.
Ehdotus noudattaa aiempaa vapaa-ajattelijoiden ehdotusta.
Periaatteessa kyse on neutraalista tilasta. Uusi muotoilu viittaa käsitykseen, jonka mukaan kaikkien uskontokuntien ulkopuolella oleminen on neutraali vaihtoehto. Käsitys on ymmärrettävä: eihän esimerkiksi Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyden vastakohta ole kirkkoon kuulumattomuus, vaan esimerkiksi Ortodoksisen kirkon, jonkin muslimiseurakunnan tai vaikkapa vapaa-ajattelijoiden jäsenyys.
Katso myös luonnos kokonaisuudessaan.
Hallituksen esitys noudattaa täsmällisestä työryhmän esitystä.
Tämä viittaa siihen, että asiasta on selkeä yksimielisyys, ja lakiesitys todennäköisesti hyväksytään Eduskunnassa sellaisenaan.
Ehdotusta on toistaiseksi kritisoinut vain Kristillisdemokraatit, joka tiedotteessaan toteaa "Muutos vaikeuttaa lasten arvokasvatusta kodeissa ja kouluissa.", avaamatta kuitenkaan tarkemmin mitä tällä tarkoitetaan.
Eduskunta käsitteli lakiehdotusta ensimmäisen kerran 22. lokakuuta. Kahdessa kommentissa viitattiin suoraan uskonnonvapauslain muutokseen:
- - Esitykseen on sisällytetty muutos uskonnonvapauslakiin. Esityksen mukaan äiti ei enää yksinään voisi päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvittaisiin huoltajien yhteinen näkemys. Tämä muutos koskisi kaikkia maamme perheitä, ei ainoastaan kahden naisen tai kahden miehen muodostamia suhteita.
Oikeus kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan on lapselle kuuluva ihmis- ja perusoikeus. Esitys lisäisi juurettomuutta ja uskonnottomuutta sekä kaventaa osaltaan myönteistä uskonnonvapautta. Se myös vaikeuttaisi lasten arvokasvatusta kodeissa ja kouluissa. - -
Peter Östman / Kristillisdemokraatit
Uskonnonvapauden nimissä ja vanhempien tasavertaisuuden nimissä olen iloinen siitä, että jatkossa lapsen uskonnollisesta asemasta päättäminen vaatii molempien vanhempien suostumuksen. Mielestäni se on modernia parisuhdetta, olipa kyse sitten minkälaisista pariskunnista tahansa. Molemmat vanhemmat päättävät yhdessä siitä, mikä lapsen asema tässä tilanteessa on, kun emme ehkä vielä pääse siihen järjestelmään, jossa näistä asioista päätettäisiin vasta aikuisena ja henkilökohtaisesti.
Tarja Filatov / SDP
Keskustelussa muutoin viitattiin Raamattuun ja uskontoon. Toisaalta tätä myös kritisotiin, ensimmäisenä Mikko Kärnä (Keskusta): "Ymmärrän tämän edustaja Niikon uskonnollisen näkökulman, mutta näkemykseni mukaan se ei voi olla maallista lainsäädäntövaltaa käyttävän lainsäätäjän näkökulma."
Asia siirtyy seuraavaksi lakivaliokuntaan.
Lakivaliokunta asettui äänin 10-2 esityksen taakse. Valiokunta toteaa, että tässä esitetty muutos menee välttämättömiä säädösmuutoksia pidemmälle, mutta tukee säädöstä joka tapauksessa:
Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan uskonnonvapauslakiin ehdotettu muutos ei ole saadun selvityksen valossa avioliittolain muutoksen kannalta ehdottoman välttämätön. Se myös menee avioliittolain muutoksen edellyttämää pitemmälle, koska se koskee lapsen uskonnollisen aseman määräytymistä yleisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tuomioistuin on päättänyt tehtävien jaosta vanhempien kesken lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla. Hallituksen esittämä ratkaisu merkitsee yhtäältä sitä, että sellaisessa tapauksessa, jossa vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen asiasta, lapsen kuuluminen uskonnolliseen yhdyskuntaan jää avoimeksi. Toisaalta ratkaisun etuna on, että se korostaa vanhempien yhteisvastuuta ja yhdenvertaista asemaa päättää lasta koskevasta asiasta. Lisäksi se kohtelee erilaisia perhemuotoja samalla tavalla. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan valiokunta on päätynyt pitämään hallituksen esittämää ratkaisua hyväksyttävänä.
Eri mieltä olivat Antero Laukkanen (KD) ja Laura Huhtasaari (PS). He ehdottivat lakimuutoksen hylkäämistä kokonaan, mutta ottivat erikseen kantaa myös lapsen uskonnolliseen asemaan:
Hallituksen esitykseen on sisällytetty myös muutos uskonnonvapauslakiin. Sen mukaan äiti ei enää yksinään voisi päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvittaisiin huoltajien yhteinen näkemys. Muutos koskisi kaikkia maamme perheitä, ei ainoastaan kahden naisen tai kahden miehen muodostamia suhteita. Oikeus kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan on lapselle kuuluva ihmis- ja perusoikeus. Esitys lisäisi juurettomuutta ja uskonnottomuutta sekä kaventaa osaltaan myönteistä uskonnonvapautta. Se myös vaikeuttaisi lasten arvokasvatusta kodeissa ja kouluissa.
Valiokunnan päätös oli niin lähellä yksimielistä, että on käytännössä varmaa lain tuleminen vahvistetuksi esitetyssä muodossa.
Mietinnön täysistuntokäsittelyssä käytettiin noin 75 puheenvuoroa, mutta keskustelu pääosin toisti aiempaa. Lapsen uskonnolliseen asemaan viitattiin muutaman kerran. Muutosta vastustettiin KD:n riveissä:
- - puututaan sitten tähän, voisiko sanoa, lasten uskonnolliseen asemaan ja lähdetään muuttamaan sitä, koska kuitenkin on hyvin tärkeätä, että meillä on mahdollisuus ilmaista tämän lapsen kuuluminen kirkkokuntaan tai uskonnolliseen yhdyskuntaan siinä vaiheessa, kun lapsi syntyy ja sen jälkeen.
Sari Essayah / Kristillisdemokraatit
Jos äiti on kantanut lastansa 9 kuukautta ja synnyttää, niin kyllä minä nyt sanoisin, että olen jo sen verran naisasianainen, että kyllä täytyy olla oikeus ilmoittaa lapsensa uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä jättää sitä siihen, että päästäänkö yhteisymmärrykseen tai jättää lasta ilmoittamatta mihinkään. Lapsella on perusoikeus kuulua myös uskonnolliseen yhteiskuntaan ja saada siellä hyvää, arvokasta opetusta.
Sari Tanus / Kristillisdemokraatit
Toisaalta sitä kannatti sekä Kokoomuksen että Vasemmistoliiton edustaja:
Itse katson näin, että se päinvastoin ehkä lisää uskonnonvapautta - tässä tapauksessa tietysti lapsen uskonnollinen asema jää avoimeksi ja täten hänen itsensä päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hänellä siitä on oikeus päättää.
Sari Multala / Kokoomus
Itse minä ajattelen henkilökohtaisesti niin, että uskonnolliseen yhdyskuntaan tai yhteisöön kuuluminen on jokaisen ihmisen itse päätettävissä, minkä takia minusta lapsen kuuluu se itse päättää siinä vaiheessa, kun on siihen tarpeeksi vanha ja kykenevä
Silvia Modig / Vasemmistoliitto
Keskustelussa viitattiin myös vihkimisoikeuteen. Useaan eri otteeseen muistutettiin siitä, että uskonnollisilla yhdyskunnilla säilyy oikeus päättää keitä he vihkivät. Tämän ei pitäisi olla yllätys, koska jo nyt esimerkiksi Katolinen kirkko saa kieltäytyä vihkimästä eronneita. Kuitenkin keskustelussa arvioitiin muutoksia vihkimisoikeuteen syntyvän:
On mahdollista, että avioliittokäsityksen eriytymisen seurauksena osa kirkkokunnista luopuu vihkimisoikeudesta. Tämä lisäisi maistraattien kuluja merkittävästi.
Antero Laukkanen / Kristillisdemokraatit
Tässä kommentissaan edustaja Laukkanen oli väärässä. Pienuskontojen osuus vihkimisistä on vain parin prosentin luokkaa. Evankelis-luterilaisen kirkon osuus pareista on yli 45%, mutta sen valtionrahoituksesta taas osa on tarkoitettu nimenomaan väestökirjanpidon tehtäviin, kuten vihkimiseen.
Sari Essayah nosti myös esille tilanteen, jossa pappi vihkii vaikka ao. kirkkokunnan säännöt eivät salli samaa sukupuolta olevien liittoa: "vihkimisoikeuden omaava kirkon työntekijä - - saada päähänsä sellaisen ajatuksen, että hän sitten vihkii nämä samaa sukupuolta olevat avioliittoon - - käsittääkseni tällainen vihkimys ei ole silloin laillinen". Järkevä ratkaisu lienee pitää tällaista vihkimistä pätevänä; kirkkokunnan sisäiseksi asiaksi jää sitten kyseinen papin erottaminen tehtävästään.
Asiasta päätetään lopullisesti toisessa käsittelyssä muutaman päivän kuluttua.
Lakiesitys hyväksyttiin 17.2. äänin 106-42. Vauvan uskonnollinen asema oli yksittäinen osa laajempaa pakettia, jossa oli lähinnä avioliittolain jo päätetyn muutoksen vaatimia teknisiä muita muutoksia. Näin myös osa avioliittolakia sinänsä vastustaneista kannatti nyt päätettyjä lakeja; erityisesti Kokoomus oli nyt kokonaisuudessaan muutoksen kannalla.
Kristillisdemokraatit olivat ainoa yksimielisesti vastaan äänestänyt ryhmä. Perussuomalaisissa vastaan oli 24 ja puolesta vain 3. Keskustan äänet jakautuivat 12 vastaan ja 22 puolesta. Lisäksi SDP:ssä oli yksittäinen vastustaja, Harry Wallin.
Ennen äänestystä käytiin vielä 16.2. laaja keskustelu aiheesta. Yhtäkään uutta perustelua kumpaankaan suuntaan siinä ei esitetty.
Tasavallan presidentti vahvisti lain 8.4.2016. Laki tulee voimaan 1.3.2017.
Aito avioliitto ry:n kansalaisaloite ehdottaa vahvistetun lainmuutoksen kumoamista. Aloite keräsi yli satatuhatta allekirjoitusta, ja se on toimitettava Eduskunnalle viimeistään 3.8.2016.
Mitään lakiteknistä estettä ei ole kumota tai muuttaa lakia ennenkuin se on astunut voimaan; näin tapahtuikin hautaustoimilain osalta vuonna 2003. Jos kansalaisaloitteen esitys hyväksyttäisiin sellaisenaan, jäisi uskonnonvapauslain muutos kuitenkin voimaan.
Toisaalta mm. Sateenkaariperheet ry:n tukema ja myös 50,000 allekirjoittajan rajan ylittänyt kansalaisaloite äitiyslaista puolestaan sellaisenaan hyväksyttynä samalla palauttaisi uskonnonvapauslain muutoksen, ja nostaisi siis äidin päätösvallan isää suuremmaksi.
Tämä ei kuitenkaan ole aloitteen tekijöiden ajatus. Toiminnanjohtaja Juha Jämsä vastasi kysyttäessä: "Täytyy ottaa huomioon lakivaliokuntakäsittelyn yhteydessä, että tuota ei ole enää tarvetta korjata."
Eduskunnalla on mahdollisuus paitsi hyväksyä tai hylätä kansalaisaloitteet, myös säätää niiden pohjalta muokattuja lakeja. On mahdollista, että tässä yhteydessä käy juuri näin.