17.3.2019

Selvitys vähemmistöuskontojen tilanteessa koulussa

Valtioneuvoston tilaama selvitys "Koulujen monet kielet ja uskonnot -- Selvitys vähemmistöäidinkielten ja -uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla" on valmistunut. Selvityksessä oli mukana esimerkiksi saamen kielien opetus, mutta eniten esille nousee maahanmuuttajataustaisten lasten vähemmistökielien ja -uskontojen opetus.

Raportin mukaan kaikkien vähemmistöuskontojen oppilasmäärien oletetaan joko lisääntyvän tai säilyvän entisellään. Tämän pohjalta esitetään opettajakoulutusta lisättäväksi; raportti ei esitä esimerkiksi kolmen oppilaan opetusrajan nostoa, joka vähentäisi opetustarvetta.

Raportissa annetaan useita erityyppisiä suosituksia, esimerkiksi

• Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimijat tarvitsevat lisää tietoa siitä, mitä katsomuskasvatus on ja millä tavoin katsomuskasvatusta tulisi edistää ja toteuttaa varhaiskasvatuksessa. Erityisesti kulttuurien ja uskontojen kohtaamisesta sekä suurimmista vähemmistöuskonnoista kaivataan arkeen sovellettavaa tietoa.
• Opetuksen järjestäjien tulee tehdä varhaiskasvatussuunnitelmiin ja muihin opetusta ohjaaviin dokumentteihin perustuvat käytännön ohjeistukset siitä, mikä katsomuskasvatuksellinen toiminta on kaikille sopivaa ja millaista korvaavaa toimintaa järjestetään niille lapsille, jotka eivät voi osallistua katsomuskasvatuksen kaikkiin toimintoihin.
• Katsomusaineiden opetuksessa tulee huolehtia siitä, että kaikkien uskontojen ja katsomusten opettajat ovat kelpoisia opettamaan oppiainettaan. - - Kelpoisten opettajien puute on ongelma, sillä ei-kelpoiset opettajat eivät välttämättä tunne uskonnonvapauslakia eivätkä toisaalta pysty hahmottamaan uskonnonopetuksen luonnetta sellaisena oman uskonnon opetuksena, joka on kuitenkin luonteeltaan ei-tunnustuksellista.
• Opettajankoulutusyksiköissä tulisi lisätä opiskelijoiden tietoisuutta uskonnoista ja katsomuksista.

Mahdollisuuksia uskontojen etäopetukseen esimerkiksi verkkokursseilla kehotetaan selvitettävän erityisesti lukio-opetuksessa. Peruskoulussa se on toissijainen mahdollisuus, kasvokkain tapahtuva opetus on ensisijainen.

Yhteinen katsomusaine?

Raportissa pohditaan toisaalta osittaista katsomusaineiden yhdistämistä, toisaalta kokonaan yhteistä katsomusainetta. Viimeksimainittua kannattaa kyselyn perusteella enemmistö lukioiden rehtoreista, joskin vastaajia oli melko vähän.

• Katsomusaineiden opetuksen valtakunnalliseen kehittämiseen tulisi varata määrärahoja ja perustaa työryhmä suunnittelemaan ja pohtimaan eri katsomusaineiden sisältöjä yhdistäviä kursseja, joissa huomioidaan perusopetuslain, tuntijakokehyksen ja opetussuunnitelman perusteiden linjaukset - -
• - - enemmistö lukion rehtoreista kannattaa lukiossa yhteisen katsomusaineen opetusta nykyisen oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon asemesta. Asiaa tulisi tarkastella ja tutkia laajemmin ja perusteellisemmin.
• - - opettajankoulutusyksiköissä tulisi tutkia mahdollisuutta kehittää koulutuksia niin, että uskonnon aineenopettajaksi opiskelevat sisällyttävät opintoihinsa myös muun kuin evankelisluterilaisen uskonnon sisältöopintoja, esimerkiksi islamilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon aineenopettajan opintoja, hankkien näin kelpoisuuden usean katsomusaineen opettajaksi.

Ammattikouluissa ei ole katsomusaineta. Raportissa kehotetaan hieman epämääräisesti jollain tavalla luomaan tällaista opetusta: "- - tulee ottaa huomioon katsomusaineiden opetuksen tärkeys. On kehitettävä keinoja, joilla eri uskontojen ja katsomusten kohtaamista ja dialogia käsitellään kaikkien opiskelijoiden opinnoissa."

Raportti oli selvitys ja joukko suosituksia. Sen pohjalta ei suoraan esitetä säädösmuutoksia.

Katso myös raportti kokonaisuudessaan.