19.3.2020
Covid-19 -viruksen leviämisen hidastamiseksi on otettu käyttöön ensin tartuntatautilain ja sittemmin valmiuslain säädöksiä. Näiden suhdetta uskonnonvapauteen ei ole nimenomaisesti säädetty. Käytännössä myös uskonnolliset järjestöt ovat ajaneet laajasti toimintaansa alas.
Säädöksillä rajoitetaan "yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien" järjestämistä. Esimerkiksi yli kymmenen ihmisen mielenosoitukset on kielletty. Kokoontumislain mukaan lakia "ei sovelleta - - uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluviin tilaisuuksiin, jotka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa.", ja oikeusministeriö katsoo ohjeessaan tämän tarkoittavan, ettei tavanomaisten jumalanpalvelusten pitämiselle ole rajoituksia.
Kokoontumislain esitöiden mukaan yleisenä kokouksena pidetään mm. "ulkona tilapäisissä teltoissa järjestettävät uskonnolliset tapahtumat". Poikkeussäädös ei koske myöskään yhdyskunnan hallintoa, vaan esimerkiksi seurakunnan vanhimmiston kokouksia säädellään samoin kuin yhdistyksen hallituksen kokouksia.
Käytännössä esimerkiksi Evankelis-luterilainen kirkko järjestää jumalanpalveluksena toistaiseksi ilman yleisöä, ja työntekijöiden järjestämä rituaali näytetään verkossa suoratoistona. Samantyyppisen ohjeen laati myös Ortodoksinen kirkko, samoin Katolinen kirkko. Sama kaava toistuu myös vapaissa suunnissa sekä esimerkiksi Suomen islamilaisessa yhdyskunnassa.
Virallisten kokousten, joissa esimerkiksi hyväksytään tilinpäätös, osalta oikeusministeriön ohje ei anna selvää vastausta:
Saako yhdistyksen kokoukset ja yhtiökokoukset järjestää?
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta - -
Isompia kokouksia kannattaa lykätä, jos sovellettava lainsäädäntö ja yhtiöjärjestys sen mahdollistavat. Jos määräaika on umpeutumassa, joutuu yhteisön johto arvioimaan, onko kokousta parempi lykätä vai yrittää toteuttaa se poikkeusjärjestelyillä kuten valtakirjoilla tai etäyhteyksillä. Tällöin pitää kuitenkin varmistaa, että kaikki halukkaat pystyvät osallistumaan kokoukseen tasavertaisesti. Vastuu kokousten järjestämisestä osakkaille turvallisella tavalla on aina yhtiöllä.
Lainsäädännössä ei ole pykäliä, joiden perusteella yhdistys tai yhdyskunta voisi poikkeustilan vuoksi siirtää kokouksiaan ohi sääntöjen tai yhdyskuntajärjestyksen määräajan. Toisaalta laki ei säädä sääntöjen rikkomisesta rangaistustakaan, vaan kyse on järjestön sisäisestä asiasta.