9.3.2020

Perustuslakivaliokunta hylkäsi kirkkolain muutosesityksen

Perustuslakivaliokunta on yllättäen hylännyt Evankelis-luterilaista kirkkoa koskevan kirkkolain muutoksen.

Taustaa

Suomen perustuslaissa on erikseen nimeltä mainittu Evankelis-luterilainen kirkko, mutta ei pienempää valtionkirkkoa eikä muitakaan uskontokuntia. Perustuslain mukaan kirkkolain muuttamisesta säädetään kirkkolaissa itsessään.

Kirkkolain mukaan lakia muutetaan niin, että kirkolliskokous tekee muutoksesta esityksen, jonka eduskunta teoriassa hyväksyy tai hylkää. Käytännössä eduskunta on aina mekaanisesti hyväksynyt lainmuutoksen. Eduskunnalla ei ole oikeutta tehdä muutoksia lakiesityksen asiasisältöön.

Kirkkolaki on aiempien muutosten takia pirstaleinen, ja kirkko halusi tehdä siihen asiasisältöön vaikuttamattoman muutoksen jolla koko laki olisi kirjoitettu uudelleen selkeämmäksi.

Perustuslakivaliokunnan yleinen kanta

Valiokunta otti koko lain käsittelyyn, vaikka asiasisältöön ei muutoksia ehdotettukaan. Laajan analyysin jälkeen se päätyi toteamaan, että lakia "ei voida säätää normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä". Käytännössä se tarkoittaa lain hylkäämistä. Teoriassa eduskunta voisi kahden kolmasosan enemmistöllä saada lain voimaan poikkeuslakina, mutta poikkeuslakeja ei nykyään juuri säädetä.

Valiokunta aloittaa toteamalla ensinnäkin lain olevan hyvin yksityiskohtainen ja sisältävän asioita, jotka kuuluisivat kirkon suoraan itsensä päätettäväksi. Toiseksi valiokunta kritisoi koko järjestelmää:

Kirkkolain erityinen säätämisjärjestys rajoittaa merkittävästi eduskunnan lainsäädäntövaltaa kirkkolain alaan kuuluvissa asioissa ja on tässä suhteessa valtiosääntöoikeudellisessa järjestelmässämme hyvin poikkeuksellinen, eikä se ole valtiosääntöisesti ongelmaton. Se edustaa selvää poikkeusta sekä perustuslain 2 §:n 1 momentin kansanvaltaisuusperiaatteeseen että valtiosäännön keskeiseen lähtökohtaan lainsäädäntövallan osoittamisesta eduskunnan tehtäväksi siten kuin valtiollisten tehtävien jakoa ja parlamentarismia koskevassa perustuslain 3 §:n 1 momentissa säädetään. Perustuslakivaliokunta onkin aiemmin pitänyt kirkkolain käsittelyjärjestystä nurinkurisena - -

Toisaalta valiokunta toteaa, että perustuslain säädökset koskevat kirkkoa toisin kuin yhdistyksiin rinnastuvia uskonnollisia yhdyskuntia:

- - perusoikeussäännökset ulottavat vaikutuksensa muuhunkin julkiseen toimintaan kuin valtion nimissä tapahtuvaan ja että evankelis-luterilainen kirkko kuuluu tässä mielessä siihen "julkiseen valtaan", joka on useissa perusoikeussäännöksissä velvoitettuna tahona - -

Kommentti tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseessä on valtionkirkko, eikä valiokunta lähde tätä kokonaisuudessaan kritisoimaan.

Yksityiskohtia

Nykyisessä kirkkolaissa tuomioistuimille on määrätty velvollisuus ilmoittaa tuomiokapitulille jos pappia syytetään rikoksesta. Valiokunta ḱatsoo, että kirkon omilla säädöksillä tällaista velvoitetta ei voi antaa maalliselle viranomaiselle.

Kirkon sisäisistä asioista valiokunta kritisoi säädöstä jolla velvoitetaan kirkon viranhaltija terveystarkastukseen sekä viranhaltijalle annettavaa varoitusta koskevaa pykälää.

Henkilötietojen suojan osalta valiokunta tekee useita huomautuksia mm. siitä, miten löyhästi laki antaa kirkkohallitukselle oikeuden luovuttaa mahdollisesti arkaluontoisia tietoa kirkonkirjoista.

Tulevaisuus

Mikään lausunnossa ei edellytä olennaisia muutoksia. Kirkolliskokous voi antaa uuden, muokatun lakiesityksen. Vaikka valiokunta kritisoi järjestelmää lakiteknisesti, se toisaalta antaa selvän luvan jatkaa valtionkirkon olemassaoloa.

Oikeusoppineista toisaalta ainakin julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen on ehtinyt jo kommentoida lausuntoa ja päätyy loppulauseeseen "Samalla olisi hyvä laajemminkin pohtia, sopiiko kirkkolakiin kiinnittyvä evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema enää 2000-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan. Olisiko aika aivan aidosti erottaa evankelis-luterilainen kirkko ja valtio toisistaan?"

Nykyisellä kehityksellä tämä näyttää suunnalta johon edetään väistämättä, mutta hitaasti.