13.12.2021

Ihmisoikeuspoliittinen selonteko mainitsee uskonnonvapauden

Valtioneuvosto julkaisi selonteon Suomen ihmisoikeuspolitiikasta. Uskonnonvapauden osalta uutta on lähinnä uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän mainitseminen erikseen. Kaikkiaan uskonto ja vakaumus eivät ole selonteossa merkittävässä roolissa, vaan niistä on vain kaksi kappaletta:

Suomen perustuslaki takaa oikeuden uskonnon ja omantunnon vapauteen. Valtioneuvosto turvaa uskonnonvapauden toteutumista ja edistää mahdollisuuksia uskontojen tunnustamiseen ja harjoittamiseen. Merkittävä osa poliisin vastaanottamista viharikosilmoituksista liittyy uskontoon tai vakaumukseen. Viranomaistoimintaa viharikollisuutta vastaan on tehostettu viime vuosina.

Uskonnollisiin ja vakaumuksellisiin vähemmistöihin, mukaan lukien uskonnottomiin, kohdistuu syrjintää eri puolilla maailmaa. Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omatunnon ja uskonnon vapaus. Suomi toimii johdonmukaisesti uskonnon- ja vakaumuksen vapauden loukkauksia vastaan. Myös tässä yhteydessä kiinnitämme erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä useisiin eri vähemmistöihin samanaikaisesti kuuluvien henkilöiden tilanteeseen. Suomi on edistänyt kansainvälisesti uskonnollisten toimijoiden välistä vuoropuhelua osana konfliktien ehkäisyä ja rauhan rakentamista. Valtioneuvosto tekee yhteistyötä kirkollisten toimijoiden, muiden uskonnollisten yhteisöjen sekä niiden välisten yhteistyöverkostojen kanssa kehitysyhteistyössä ja laajemmin ulkopolitiikassa.

Sananvapaudesta selonteossa todetaan vain "Perus- ja ihmisoikeutena sananvapaus ei ole rajoittamaton - - Suomen rikoslaki kieltää muun muassa - - uskontorauhan rikkomisen". Jumalanpilkkalain suhdetta sananvapauteen ei siis pohdita mitenkään.

Lue myös selonteko kokonaisuudessaan.