Katsomusaineiden opetusta selvitetään

Uusin päivitys 22.7.2022: Selvityksessä ei juuri konkreettisia ehdotuksia

19.8.2021: Ministeriö teettää selvityksen

Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää selvityksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen uudistamisesta peruskouluissa ja lukioissa.

Selvityksessä on tarkoitus ensinnäkin kuvata nykytilanne, ja jatkaa tulevaisuuteen: "Selvitykseltä odotetaan lisäksi vaihtoehtoisia esityksiä katsomusaineiden uudistamistarpeista ja toteuttamistavoista entistä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on varmistaa, että katsomusaineiden opetus toteutuisi yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti kansallisesti."

Selvityksen tekevät Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs. Määräaika on helmikuu 2022.

Käytännössä selvityksessä tultaneen kuvaamaan nykyisiä paikallisia kokeiluja yhteisopetuksesta sekä laillisuusvalvojien niistä esittämiä kommentteja. Eräs mahdollinen seuraus selvityksestä on katsomusaineen ja uskontokunnan jäsenyyden välisen sidoksen purku: nykyään elämänkatsomustiedon opetukseen ei pääse, jos kuuluu Evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai sellaiseen pienuskontoon, jonka opetusta koulu järjestää.

Katso myös ministeriön tiedote kokonaisuudessaan.

22.7.2022: Selvityksessä ei juuri konkreettisia ehdotuksia

Selvitys valmistui keväällä. Se on laaja, yli 200 sivun kokonaisuus joka kertoo laveasti uskonnonvapauden historiasta, muiden maiden tilanteesta, Suomen nykyisen mallin säädöspohjasta ym. Selvitystä tehdessä on kuultu monia uskontokuntia ja muita katsomusyhteisöjä.

Selkeitä konkreettisia ehdotuksia esityksessä ei ole yhtäkään. Lähimmäs sellaista pääsee ehdotus "selvitetään mahdollisuuksia avata katsomusaineiden opiskeluvalinta lukiolaisille". Tämä tarkoittaisi nykymallin jatkumista siten muutettuna, että lukion opiskelija voisi opiskella esimerkiksi elämänkatsomustietoa vaikka kuuluu Evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Nykyisellään valinnanvapaus on yksisuuntainen: jokainen voi valita evankelis-luterilaisen uskonnon mutta tähän kirkkoon kuuluvat eivät voi valita mitään muuta.

Valinnanvapautta vastaan on selvityksen mukaan esitetty pelko "katsomusaineshoppailusta". Teoriassa mahdollista tietysti on, että esimerkiksi oppilaiden pitämän katsomusaineen opettajan tunnit valitsisi useampi ja opettajan vaihtuessa myös katsomusainetta vaihdettaisiin. Selvityksessä ei pohdita tämän, oletettavasti jo sinänsä epätodennäköisen tilanteen, estämistä esimerkiksi rajaamalla vaihtokertoja. Selvityksessä ei ehdoteta edes "selvitettäväksi" voisiko katsomusaineen valinta olla vapaata peruskoulussakin.

Kaikille yhteistä katsomusainetta selvityksessä pohditaan sekä yhtenä uutena aineena että hybridimallina, jossa yhteistä olisi osa opetuksesta. Käytännössä selvitys hylkää ajatuksen, koska siihen kohdistuu liikaa ristiriitaisia esityksiä. Esimerkiksi monet uskonnottomat haluaisivat katsomusaineen pitkälti nykyisen elämänkatsomustiedon pohjalta, toiset taas korostaisivat kristinuskoa aineen keskeisimpänä sisältönä.

Ryhmä ehdottaa mm. katsomusaineiden tilastointia jatkettavaksi; se päättyi vuonna 2018. Mahdollisesti pitkällä aikavälillä tärkein kohta on "Ehdotetaan perustettavaksi katsomusaineiden opetuksen kehittämisryhmä". Tällainen ryhmä voi tulevaisuudessa laatia esityksiä todellisiksi muutoksiksi.

Selvitys kokonaisuudessaan.