17.9.2023
Kirkon tutkimus ja koulutus eli entinen Kirkon tutkimuskeskus on julkaissut kahdeksan artikkelin koosteen Kirkko yhteiskunnassa: suhteet ja rajapinnat.
Uskonnonvapauden kannalta mielenkiintoisin on kolmas artikkeli, erikoistutkija Pasi Saukkosen näkemys valtionkirkkojärjestelmän purkamisesta. Hän kannattaa purkua, mutta sen vastapainona selkeää valtion myötämielistä suhtautumista vähintään symbolisella tasolla:
Asioita eri puolilta punniten on vaikea löytää riittäviä syitä säilyttää nykyistä kahden virallisen ja muita kirkkokuntia etuoikeutetummassa asemassa olevan ns. kansankirkon järjestelmää entisellään. Vaikka sen purkaminen tuottaa epäoikeudenmukaisuutta, sitä ei voi pitää verrannollisena siihen epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen, joka kohdistuu kahden kirkkokunnan erityisasemaan pitkälle maallistuneessa ja uskonnollis-elämänkatsomuksellisesti moninaisessa yhteiskunnassa.
- - Myös valtion ja kirkon kytkentää ilmentävä nykyään luonteeltaan ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus voisi uudistettuna täyttää samaa tarvetta. Tilaisuus pitäisi luonteeltaan muuttaa yleisemmin uskonnollis-elämänkatsomukselliseksi niin, että myös ei-kristillisiin yhteisöihin kuuluvat ja uskontokuntiin kuulumattomat voisivat kokea sen omakseen.
Artikkeleista ensimmäinen kertoo tutkimuksesta, jossa pyritään luomaan mittareita kansainväliseen vertailuun valtion suhteelle uskontoihin. Suomi on näissä poikkeava päätyessään luokitukseen "useita valtionuskontoja", myös Ortodoksisella kirkolla on verotusoikeus.
Luokitus perustuu lähinnä lain kirjaimeen, ja todetaankin ettei todellinen uskonnonvapaus tai kytkös valtion ja valtauskonnon välillä aina heijastu suoraan laista. Luokitukssa valtio voi olla esimerkiksi uskonnollinen, uskonnoille tilaa antava, erillisyyshakuinen ja niin edelleen. Tärkeimpänä havaintona muutokset vuodesta 1990 todetaan vähäisiksi ainakin tällä mittaustavalla.
Hautaustoimea koskeva artikkeli on ainakin historian osalta kiinnostava. Katsomusopetusta pohtivat teksti esittää lisää tutkimusta opetuksesta, sen tuloksia odottaessa elämänkatsomustiedon opiskelun sallimista myös luterilaiseen kirkkoon kuuluville. Yksi artikkeli selostaa viittauksia uskontoon avioliittolain muutoksen eduskuntakäsittelyssä.
Uskonnollisten vähemmistöjen oikeusasema Suomessa -artikkeli selostaa esimerkiksi uskonnonvapauslain säädöksiä. Kovin konkreettisia esityksiä siinä ei ole, rahankin suhteen mainitaan vain selvittäminen: "On myös tärkeää selvittää, miten uskonnollisten ja elämän katsomuksellisten vähemmistöyhteisöjen yhdenvertaisuutta on mahdollisuus edelleen kehittää valtionavustusten myöntämisen osalta."
Viimeinen artikkeli vertaa vuosien 2017 ja 2022 kyselyitä siitä, miten suhtaudutaan esimerkiksi sotilaspappien läsnäoloon puolustusvoimissa tai Yleisradion hengellisiin ohjelmiin. Suhtautuminen on edelleen hyvin myönteistä, mutta vähentynyt aiemmasta:
Julkaisu kokonaisuudessaan on ilmaiseksi luettavissa.