Uusin päivitys 12.12.2023: Valiokunta lisäsi 1,5 miljoonaa kristillisille järjestöille
Ministeriön ehdotuksessa valtion talousarvioksi vuodelle 2024 ei ole yllätyksiä uskontokuntien osalta. Reaaliarvoisesti kaikki summat supistuvat inflaation vuoksi, vaikka euromäärät eivät vähene.
Evankelis-luterilainen kirkko saa 124,5 miljoonaa euroa rahoitusta. Se on tarkoitettu hautaustoimen tappion, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kulujen ja eräiden väestökirjanpidon tehtävien hoitoon. Reaaliarvoisesti tämä on noin 1,2 miljoonaa euroa eli prosentin vähemmän kuin kuluvalle vuodelle.
Ortodoksisen kirkon tuki supistuu vastaavasti ja on vajaat 2,8 miljoonaa euroa. Pienuskontojen tuki säilyy euromääräisesti samana eli 524 000 eurossa, joten reaalisesti sen vähentymä on suurempi. Kun samaan aikaan ortodoksien määrä vähenee ja muiden pienuskontojen kasvaa, on jäsentä kohti laskettu ero vielä suurempi.
Merimieskirkko saa entiseen tapaan 134 000 euroa ja uskontojen vuoropuheluun on varattu 80 000. Kummassakaan ei ole inflaatiokorotusta.
Uskonnotonta maailmankatsomusta edustavalle Vapaa-ajattelijain liitolle ei esityksessä ole osoitettu tukea. Muutamana edellisenä vuotena se on saanut tukea talousarvion muuttuessa eduskunnan käsittelyssä. Samoin aiemmin budjetissa ollutta 300 000 euroa juutalaisen seurakunnan turvallisuuden parantamiseen ei nyt ole.
Esitys menee seuraavaksi valtiovarainministeriön ja muiden ministeröiden neuvotteluun, siitä budjettiriiheen ja lopulta eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan. Isoja linjamuutoksia näissä ei tapahdu, mutta tämäntyyppiset budjetin kokonaisuudessa vähäiset summat saattavat muuttua.
Hallituksen esitys noudattaa käytännössä ministeriön ehdotusta.
Evankelis-luterilaisen kirkon rahoitukseen esitetään noin 124,1 miljoonaa euroa eli lähes 400 000 euroa vähemmän kuin ministeriön ehdotuksessa. Muutos on tekninen ja sen taustalla on arvio aiempaa pienemmästä inflaatiosta. Prosentin indeksileikkaus toteutetaan suunnitellusti. Ortodoksisen kirkon tukeen vastaava tarkistus tekee 8000 euroa.
Esitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn ja käytännössä sen viimeistelee valtiovarainvaliokunta lisääällä joitakin koko budjetin kannalta vähäisiä summia. Yksittäisille saajille lisäykset voivat olla merkittäviä.
Hallintovaliokunta käsitteli erikseen ehdotuksen, joka koski valtionkirkkojen rahoitusta. Muiden uskontokuntien tuesta ei ole lakia, vaan ne käsitellään yhdessä koko budjetin kanssa. Valiokunnan enemmistö hyväksyi indeksijarrun ja täysistunto päätti tämän mukaisesti.
Valiokunta kiinnitti huomiota rakennuksiin, käytännössä vanhoihin kirkkoihin: "- - on tunnistettu riski kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten korjausvelan kasvulle. Seurakuntien - - rahoituspohja on supistunut kirkkoon kuuluvien henkilöiden määrän laskun myötä - - kirkolliset rakennukset muodostavat merkittävän osan Suomen arvokkaasta rakennusperinnöstä, joiden ylläpidolla on suuri kansallinen, paikallinen ja yhteisöllinen merkitys". Valiokunta myös huomauttaa ettei tuki ennen indeksijarruakaan kata kokonaan evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisten tehtävien kuluja.
Ortodoksisen kirkon osalta valiokunta huomautti sen saavan tukea yli 45 euroa jäsentä kohti, kun rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tuki on 7,5 euroa per jäsen.
Valiokunnassa kaikki hallituspuolueet ja vihreät kannattivat kuitenkin esityksen hyväksymistä, perusteluna valtiontalouden säästöt. Eri mieltä olivat SDP ja vasemmistoliitto. Niiden mukaan leikkausta voidaan pitää kohtuuttomana.
Eduskuntakäsittelyssä vielä Eemeli Peltonen (SDP) toisti pitävänsä esitystä epäreiluna ja huonosti harkittuna. Toisaalta keskustan Pekka Aittakumpu, siviiliammatiltaan pappi, totesi ensin "- - erityisesti vaikeina aikoina, kun ihmisten elämässä ja maailmassa on monenlaista levottomuutta, ihmiset tarvitsevat myöskin hengenravintoa. Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksikirkko tekevät tässä tärkeää työtä - -", mutta kannatti kuitenkin lakiesitystä. Hän tosin toivoi hallituksen vielä selvittävän kirkollisten rakennusten suojelua ja sen rahoitusta.
Valiokunnan mietintö lisää täsmäavustuksia kristillisille järjestöille noin 1,5 miljoonaa euroa.
Summasta saavat evankelis-luterilaisen kirkon sisäiset Kansanlähetys 400 000 ja SLEY 100 000. Helluntaliikkeen Iso kirja -opisto saa 250 000 ja Pelastusarmeija 210 000. Näille ei ole aiemmin myönnetty ainakaan vastaavalla tavalla suoraan osoitettua tukea. Uskontojen yhteistyöelin USKOT-foorumi saa 50 000 euroa; sitä on aiemmin tuettu, mutta hallitus esitti tuen poistettavaksi. Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto saa 250 000.
Lisäksi valiokunta "kiinnittää huomiota siihen, että ruoka-avun jakajina on syytä huomioida erityisesti - - kristillisen arvomaailman mukaisesti toimivat järjestöt"; ruoka-avun vakinaistamiseen hallitus esitti kolme miljoona euroa, ja summaa ei valiokunta muuta.
Valiokunnan lisäämiä määrärahoja, "eduskunnan joululahjarahoja", ei yleensä vastusteta, vaan kukin puolue tai edustaja esittää jonkin määrän omia arvojaan lähellä oleviin toimintoihin puuttumatta muiden esityksiin. Nyt poikkeuksellisesti valiokunnassa tuli kritiikkiä näihin.
Vihreät ehdotti Kansanlähetyksen, SLEYn ja Ison kirjan jättämistä ilman avustuksia. Sen mukaan niillä on "kytkentöjä kielteiseen suhtautumiseen naispappeutta, sateenkaari-ihmisten oikeuksia sekä aborttioikeutta kohtaan." Ruoka-avusta vihreät toteaa "On epäselvää, mitä kristillisen arvomaailman mukaisesti toimivien järjestöjen erityinen huomiointi tässä yhteydessä tarkoittaa. Ehdotamme, että ruoka-avun jakajia ei suosita, mutta ei myöskään syrjitä aatteellisen perustan perusteella."
Vasemmistoliiton edustajat eivät esittäneet suoraan tukilisäysten hylkäämistä, mutta ehdottavat lausumaan "Eduskunta edellyttää, että valtionavustusten myöntämisen edellytys on, että avustuksen saava yhteisö on toiminnassaan sitoutunut kunnioittamaan jokaisen ihmisen jakamattomia ihmisoikeuksia, eri maailmankatsomusten välistä suvaitsevaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia."
Ortodoksisen kirkon tulkinnan mukaan Raamattu rajaa pappeuden miehille ja avioliitto ei voi olla kahden miehen eikä kahden naisen välinen. Vastalauseen esittäjät eivät kuitenkaan ehdottaneet sen tukea leikattavaksi, vaikka kommentoivat kolmea muuta kristillistä järjestöä nimenomaan tästä samasta Raamatun tulkinnasta.
Käytännössä valiokunnan mietintö on sama kuin lopullinen valtion talousarvio. Siitä tavan mukaan äänestetään, mutta hallituspuolueet eli enemmistö kansanedustajia tukee mietinnön hyväksymistä sellaisenaan.