Uusin päivitys 7.8.2023: Lakiesitys rahoituksen supistamisesta valmisteltu
Petteri Orpon (kok) tulevan hallituksen ohjelmassa on yhden prosentin indeksijarru evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoituksesta. Euromääräisesti tämän arvioidaan vähentävän valtion menoja viisi miljoonaa euroa vuodessa vaalikauden loppuun mennessä. Valtionrahoitus on suunnattu hautaustoimeen, vanhojen kirkkojen ja vastaavien ylläpitoon sekä eräisiin väestökirjanpidon tehtäviin. Sen suuruus on nyt noin 120 miljoonaa euroa vuodessa.
Ortodoksiselle kirkolle vähennys tarkoittaisi noin 100 000 euron suuruusluokkaa vuodessa vaalikauden lopulla.
Koulujen osalta on kirjattu "Koulujen kasvatustehtävään kuuluu varmistaa, että suomalainen kulttuuriperintö välittyy uusille sukupolville. Tähän sisältyy myös koulujen juhlaperinteiden vaaliminen kevät- ja joulujuhlineen." Kirjaus lienee tulkittava niin, että uskonnon rooli ei peruskouluissa ole vaalikaudella enempää vähenemässä.
Tyttöjen sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Tämä tarkoittanee, että poikien ympärileikkauksen osalta nykyinen epämääräinen tilanne säilyy.
Mahdollisesti Kristillisdemokraattien kädenjälki näkyy siinä, että seurakunnat mainitaan erikseen järjestöjen lisäksi viidessä eri asiassa nuorista ikäihmisiin. Kirjauksen todellinen merkitys ja mahdollinen vaikutus uskonnonvapauteen ei ole selvä.
Valtioneuvoston hanke OKM019:00/2023 toteuttaa hallitusohjelman kirjausta: "rahoitusta korotetaan vuosina 2024–2027 vuosittain määrällä, joka vastaa kuluttajahintaindeksin nousua vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä." Tämä tarkoittaisi vuonna 2027 rahoituksen olevan 4 980 000 euroa nykyistä vähemmän. Ortodoksisen kirkon tuki vähenee samassa suhteessa, vaikutus noin 111 000 euroa vuonna 2027.
Mietinnössä arvioidaan, että Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet joutuvat mahdollisesti maksamaan muita enemmän yhteiskunnallisista tehtävistä. Tätä pidetään kuitenkin kohtuullisena:
Vaikka valmistelun yhteydessä onkin tunnistettu, että esityksellä voi olla välillisesti myös negatiivisia vaikutuksia kirkon jäsenten yhdenvertaisuuteen, kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi ehdotettujen, ajallisesti rajattujen muutosten arvioidaan olevan oikeassa suhteessa niillä tavoiteltuihin päämääriin. Kirkon jäsenten yhdenvertaisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on myös mahdollista torjua tarkistamalla hautaustoimen kaikilta asiakkailta perittävien maksujen riittävyyttä.
Luonnoksessa ei ole arvioita siitä, millä perusteella Ortodoksinen kirkko saa tukea, ja onko sen tukeminen yhdenvertaista.