28.2.2023
Turun yliopiston tutkija Ilona Silvola on tutkinut maahanmuuttoviraston tekemiä ratkaisuja, joissa arvioidaan turvapaikanhakijan kristityksi kääntymisen aitoutta. Koska myönteiset päätökset ovat tyypillisesti lyhyitä, tutkimus keskittyy 20 kielteiseen ratkaisuun joissa on perusteltu päätöstä enemmän.
Seurakunnan toimintaan osallistuminen ei itsessään riitä osoittamaan kääntymisen aitoutta, vaikka onkin merkittävä tekijä ja lähes kaikki kertoivat siitä. Ratkaisujen mukaan esimerkiksi "Maahanmuuttovirasto arvioi, kertomasi perusteella, sinun käyneen kirkossa voidaksenne tuntea yhteisöllisyyttä." ja "Kertomuksesi mukaan kiinnostuksesi kristinuskoon on sidoksissa paljon enemmän kokemukseesi kristittyjen toiminnasta yhteisönä kuin kristinuskon hengelliseen tai teologiseen puoleen." Kielteisiä päätöksiä perusteltiin myös sillä, että tietty seurakunta oli valittu etäisyyden tai muun käytännöllisen syyn perusteella.
Kääntymiskertomusten uskottavuutta heikensi ainakin rikosten tekeminen: "Sinua epäillään vakavista rikoksista lyhyen Suomessa olosi aikana. Epäilty käytöksesi ei ole yhteensopiva niiden arvojen kanssa, joiden sanot muuttaneen käytöstäsi parempaan suuntaan - -". Myös kasteen ottaminen vasta kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen oli uskottavuutta vähentävä tekijä.
Uskon sisältöä oli selvitetty tarkentavilla kysymyksillä. Tuloksena oli esimerkiksi "Kuvauksesti siitä, mikä sinulle on erityisen tärkeää kristinuskossa ja Raamatussa on kapea." ja hylkäävä päätös. Maahanmuuttovirasto vaatii siis uskonnon perusteiden tuntemusta ja osallistumista seurakunnan toimintaan, ja pyrkii myös arvioimaan uskon aitoutta.
Tutkija vertaa tätä kristinuskon omaan teologiseen itseymmärrykseen, ja summaa kantansa näin:
Maahanmuuttovirasto määrää millaisia uskonnollisen identiteetin ilmentymiä pidetään aitoina turvapaikkaprosessissa, eikä tunnusta kaikkia ilmentymiä merkityksellisiksi. Seurauksena on mahdollista, että turvapaikkajärjestelmä ei tunnista kaikkia suojelun tarpeessa olevia.
Tutkitussa aineistossa päätöksiä oli yhteenä 48, joista myönteisiä siis 28. Tutkimuksesta ei käy ilmi oliko päätökset valittu satunnaisella otannalla.
Tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu lehdessä Studia Theologica - Nordic Journal of Theology. Katso myös tutkimus kokonaisuudessaan.