31.8.2023
Hallitus on julkaissut linjapaperin "Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa". Paperin periaateosassa linjataan rasismin tarkoittavan myös ihmisten määrittelyä alempiarvoisiksi uskonnon perusteella.
Hallitus katsoo lainsäädännön olevan kokonaisuudessaan hyvällä tasolla, ja yhtenä esimerkkinä tästä mainitaan jumalanpilkkalaki: "Rikoslaki kieltää työsyrjinnän esimerkiksi rodun tai uskonnon perusteella sekä turvaa uskonrauhaa, mikä voi mahdollistaa esimerkiksi Raamatun ja Koraanin julkisen polton kieltämisen." Tämän suhdetta sananvapauteen asiakirjassa ei pohdita.
Laajin konkreettinen muutosesitys koskee erityisesti juutalaisia:
Ehkäistään vihatekoja juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Kriminalisoidaan holokaustin kielto. Vainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään kansainvälisen käytännön mukaisesti.
Vainojen uhrien muistopäivä on Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen päivänä 27. tammikuuta, ja se viittaa käytännössä nimenomaan natsi-Saksan juutalaisvainoihin. Teknisesti Saksassa juutalaisia, toisin kuin ainakin Jehovan todistajia, vainottiin kansalaisuuden eikä uskonnon vuoksi; käytännössä kansalaisuus kuitenkin päätettiin vanhempien kuulumisella juutalaisiin seurakuntiin.
Tiedonantoa valmisteleva ryhmä kuuli myös huomattavaa määrää uskonnollisia toimijoita. Kristityistä lausuntoa pyydettiin esimerkiksi Lähetysseuralta ja Suomen vapaakristilliseltä neuvostolta. Juutalaisia edusti mm. Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto, muslimeja eräs imaami sekä Muslimifoorumi. Kritiikkiä julkisuudessa esitettiin siitä, että uskonnottomia ja vähemmän tunnettuja uskontoja kuten buddhalaisuutta ei kuultu.
Näistä lausunnoista suuri osa ei ainakaan suoraan lausuntoon päätynyt.
USKOT-foorumi totesi "Uskontojen moninaisuus tulee saada luonnolliseksi osaksi julkista elämää.", joskaan ei tarkentanut mitä valtion käytännössä pitäisi tehdä.
Juutalaiset seurakunnat toivoivat lähinnä, että edelleen olisi mahdollista poikavauvojen ympärileikkaus ja eläinten rituaaliteurastus. Ne myös viittasivat äärioikeiston uhkaan, ja toivoivat nimitettäväksi antisemitismin vastaisen työn koordinaattorin. Muslimifoorumi toivoi, että muslimien järjestöt otetaan mukaan toimijoiksi eikä vain toiminnan kohteeksi.
Patmos lähetyssäätiö muistutti, että suuri osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Se myös totesi, että islamista kristinuskoon kääntyneet saavat lähes poikkeuksetta eriasteisia tappouhkauksia. Vapaakristillinen neuvosto muistutti epätasa-arvosta, kun valtionkirkoilla on verotusoikeus ja esimerkiksi sotilaspapit eivät voi olla vapaiden suuntien pappeja.
Kiistellyistä henkilöistä lausunnon antoi esimerkiksi Tapio Puolimatka, joka totesi "Vihapuhetta ei tule torjua sananvapauden rajoituksilla ja vihapuhelailla vaan avoimella keskustelulla." Samalla kannalla oli myös Tapio Vihavainen.
Vapaa-ajattelijain liitto jätti lausunnon, jossa se toivoi mm. elämänkatsomustiedon opiskelun sallimista kaikille, käytännössä siis myös Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville.
Ks. myös tiedonanto kokonaisuudessaan.