24.11.2025
Kansalaisaloite 'Jooga ja mindfulness tunnustettava uskonnolliseksi toiminnaksi' avattiin lokakuun alussa. Perustuslain takaaman negatiivisen uskonnonvapauden vuoksi kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, ja tällä on merkitystä varsinkin päiväkodeissa ja perukouluissa.
Uskonnon käsitettä ei ole täsmällisesti määritelty eikä täysin selvä määritelmä ole mahdollinenkaan. Kansalaisaloite selostaa joogan uskonnollisuutta näin:
Joogan taustalla on uskonnollinen, hindulainen maailmankatsomus, filosofia ja uskontoperinne, vaikka länsimaissa puhutaan mieluimmin mietiskely- tai tietoisuustaidoista, kuin uskonnon harjoittamisesta. Koulu ei saa harjoittaa uskonnollista toimintaa, joka sitouttaa oppilaita tai muita osapuolia uskontoon. Nykyään joogaa ja mindfulnessia integroidaan tietoisuustaitoina varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussisältöihin eri tavoin. - - Perusopetuksessa joogaa harjoitetaan liikunnan opetuksen yhteydessä. - - Jos jooga voidaan erottaa hindu-uskonnosta, kyse ei ole lainkaan joogasta.
Jehovantodistajat ovat pitäneet joogaa kristitylle sopimattomana Vartiotornin artikkeleissa ainakin vuodesta 1975 lähtien. Lähiaikoina esimerkiksi Luterilainen evankelioimisyhdistys suhtautuu myös kielteisesti, mutta hiukan miedommin: "Rentouttavia venyttelyhetkiä ja joskus kehonhuoltotreenejäkin kutsutaan joogaksi. On harmillista, että sinänsä kannatettavat ja hyvät asiat on brändätty uushenkisyyden alle, sillä on myös sellaista joogaa, meditaatiota ja mindfulnessia, joiden sisältö ei sovi kristitylle."
Itä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2021 antaman päätöksen mukaan "joogan uskonnollisuutta koskeva kysymys on moniulotteinen ja tulkinnanvarainen. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan vaikka joogan juuret ovat itämaisissa uskonnoissa, nykyään länsimaissa harjoitettu jooga mielletään merkitykseltään hengellisen sijaan usein liikunnalliseksi.", joskin myös "Aluehallintovirasto korosti, että kouluilla on hyvä tiedostaa joogan uskonnollisuuteen liittyvä problematiikka."
Kansalaisaloite menee eduskunnan käsittelyyn, jos se maaliskuun 2026 loppuun mennessä saa 50 000 kannattajaa. Tällä hetkellä kannattajia on noin 3300.
Ks. myös aloite kokonaisuudessaan.