Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat seurakunnalleen kirkollisveroa. Muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla kuin valtionkirkoilla verotusoikeutta ei ole, vaan ne perivät jäsenmaksunsa yhdistysten tapaan.
Kirkollisvero määräytyy, samoin kuin kunnallisvero, aina vuodenvaihteen tilanteen mukaan. Kuopiolainen ortodoksiseen seurakuntaan vuoden alkaessa kuuluva maksaa koko vuoden veroa Kuopion kaupungille ja Kuopion ortodoksiselle seurakunnalle, vaikka tammikuun ensimmäisenä päivänä muuttaisikin Tampereelle ja siirtyisi ortodoksisesta evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Kirkollisveroprosentin määrää kirkkovaltuusto tai ortodoksien vastaava elin seurakunnanvaltuusto. Veroa maksetaan samoista tuloista kuin kunnallisveroa. Veroprosentti on näennäisesti kiinteä, mutta käytännössä vähennysten vuoksi tavanomaisilla palkansaajilla progressiivinen.
Kirkollisveron suuruus vuonna 2024 on evankelis-luterilaisilla pienimmillään 1 % ja enimmillään 2 %, ortodokseilla välillä 1,75..2,25 %.
Kaikkien kuntien Evankelis-luterilaisten veroprosenttien keskiarvo vuonna 2022 on 1,66 %. Koska vero on yleensä suurempi pienemmillä paikkakunnilla, on jäsenmäärällä painotettu keskimääräinen veroprosentti pienempi. Kirkollisvero oli 247 euroa jäsentä kohti vuonna 2021, kun laskettiin kaikki jäsenet eli erityisesti myös alaikäiset.
Kirkollisveroprosentit löytyvät verohallinnon sivulta: vuosi 2024. vuosi 2023, Verolaskurin tarjoaa eroakirkosta-palvelu.
Vapautus kunnallisverosta johtaa automaattisesti vapautukseen kirkollisverosta. Kirkollisverosta voi myös anoa erillistä vapautusta. Evankelis-luterilaisen kirkon verolain mukaan seurakunta voi "erityisestä syystä hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen kirkollisverosta - - samoilla perusteilla, joilla valtion ja kunnan viranomaiset voivat myöntää vapautuksen valtion- ja kunnallisveron osalta." Vastaava säännös on myös laissa ortodoksisesta kirkkokunnasta.
Uskonnonvapauden kannalta kahden uskonnollisen yhteisön verotusoikeus on tietenkin väärin. Etuoikeus pitäisi purkaa.
Kirkollisveroa joutuu maksamaan myös alaikäinen tuloistaan, vaikka hänellä ei vielä ole oikeutta vapaasti päättää uskonnollisesta asemastaan. Samoin heti 18 täytettyään valtionkirkosta eroava joutuu maksamaan veroa vuoden loppuun.
Kuolinpesä maksaa kuolinvuodelta kirkollisveroa, jos vainaja oli kuollessaan kirkon jäsen. Vuoteen 2012 saakka kaikki kuolinpesät maksoivat kirkollisveroa Evankelis-luterilaiselle kirkolle.
Teologisesti kirkollisveroa on kristinuskon piirissä perusteltu lähinnä Vanhan Testamentin kymmenyslailla (esim. 3. Moos. 27:30 "- - Kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran. - -"). Uuden testamentin puolella todetaan julistajille kuuluvan palkan: "Ettekö tiedä, että temppelissä palvelevat papit saavat temppelistä elatuksensa ja ne, jotka toimittavat uhrit, saavat alttarille tuoduista uhreista osuutensa? Samoin on Herra määrännyt, että evankeliumin julistajien tulee saada elantonsa evankeliumista." (1. Kor. 9:13-14). Toisaalta teologisin syin on kirkollisveroa vastustettu mm. jakeen "Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta - -" (2. Kor. 9:7) perusteella.
Seuraava hakusana: Kirkonpolttaminen
Teksti tarkistettu viimeksi 3.1.2024.
Anna palautetta