Lippu (historiaa)


Valtiolippu, keskellä vaakuna.

Suomen lippu on joko "tavallinen" kansallislippu tai valtiolippu, jossa on keskellä Suomen vaakuna. Kansallislippua saa käyttää jokainen. Valtiolipun käyttö on rajoitettu valtion keskeisimpien toimielinten johtoon.

Aiemmpin valtiolipun käyttöoikeus oli myös valtionkirkkojen keskus- ja aluahallinnolla:

Suorakaiteista valtiolippua käyttävät eduskunta, valtioneuvosto ja sen ministeriöt, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, keskusvirastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset, hovioikeudet, lääninhallitukset, tuomiokapitulit, ortodoksinen kirkollishallitus, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsulinedustustot, Suomen Pankki, kansaneläkelaitos, Suomen akatemia, rajavartiolaitos, valtion korkeakoulut sekä valtion alukset.

Laki Suomen lipusta 26.5.1978/380, 5 § 1. momentti

Lupa käyttää valtiolippua oli symbolinen osoitus kahden uskontokunnan elinten rinnastamisesta valtion laitoksiin, ja näin selvästi uskonnonvapauden vastainen.

Lippulaki muuttui 1.1.2010 osana laajaa mutta lähinnä teknistä sanamuotoja korjaavaa lainsäädännön muutosta, jolla aluehallintovirastot otettiin huomioon muussa lainsäädännössä.

Muuttuneen lainsäädännön johdosta ehdotetaan, että tuomiokapitulit ja ortodoksinen kirkollishallitus poistetaan luettelosta. Kyseisillä virastoilla on aiemmin ollut eräissä suhteissa valtion virastoon rinnastettava asema. Muun muassa niiden palkka- ja muita toimintamenoja on aiemmin maksettu suoraan valtion varoista ja niiden virkamiehiin on sovellettu valtion virkamieslainsäädäntöä. Tuomiokapitulien ja ortodoksisen kirkollishallituksen asemaa on sittemmin muutettu niin, että tuomiokapitulit ja ortodoksinen kirkollishallitus ovat selkeästi kyseisten itsehallintoyhteisöjen omia virastoja eikä niillä enää ole valtion virastoon rinnastettavaa asemaa.

HE 161/2009

Seuraava hakusana: Lukiolaki


Teksti tarkistettu viimeksi 11.5.2018.
Anna palautetta