Lukiolaki säätelee yleisellä tasolla lukio-opetusta. Mm. eri aineiden tuntimäärät säädetään asetuksella.
Lukioissa opiskellaan uskontoa tai elämänkatsomustietoa (ET). Toisin kuin peruskoulussa, on rajoitettu päätösvalta näiden aineiden välillä opiskelijalla itsellään eikä huoltajilla. Aikuisena lukion aloittava saa lisäksi vapaasti valita kumpaa opiskelee riippumatta uskonnollisesta asemastaan. Uskontoa ja ET:tä koskeva pykälä on seuraava:
Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi halutessaan osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät.
Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja opiskelijoita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton opiskelija voi osallistua myös sellaiseen koulutuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka opiskelijan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.
Lukiolaki 10.8.2018/714, 16 §
Muiden kuin aikuisopiskelijoiden päätösvaltaa rajoittaa käytännössä se, että lukiolainen ei saa itse päättää uskonnollisesta asemastaan. Jos jompikumpi vanhemmista ei anna lupaa erota uskontokunnasta, joutuu lukiolainen opiskelemaan ao. uskontoa. Sen sijaan elämänkatsomustiedon tai vähemmistöuskonnon opetukseen vanhemmat eivät voi pakottaa, lukiolainen voi aina valita sen sijaan enemmistön uskonnon opetuksen.
Lukioiden lukuvuosi alkaa tai loppuu usein evankelis-luterilaisella jumalanpalveluksella; opetushallituksen vuoden 2018 ohjeen perusteella tämä on sallittua mutta ei pakollista. Samojen ohjeiden perusteella tälle on oltava vaihtoehtoinen tilaisuus, ja jokainen opiskelija saa valita kumpaan osallistuu. Valinta on vapaa siitä riippumatta, kuuluuko johonkin uskontokuntaan tai mitä opiskelee. Aiemmin vaihtoehtotilaisuutta ei aina ollut ja kirkkoon kuuluvat joutuivat pyytämään vapautusta jumalanpalveluskäynnistä viittaamalla suoraan perustuslakiin ja oikeusasiamiehen päätökseen.
Ks. tarkemmin artikkelista Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.
Seuraava hakusana: Maa- ja metsätalousvaliokunta
Teksti tarkistettu viimeksi 11.1.2024.
Anna palautetta