Mielenosoitus

Vapautta rauhanomaiseen mielenosoittamiseen pidetään sananvapauden tai kokoontumisvapauden osana. Perustuslaissa tämä on ilmaistu pykälässä 13: "Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin." Tarkemmin mielenosoituksia säätelee kokoontumislaki. Lain käytettämä termi on "yleinen kokous", ja se kattaa varsinaisten mielenosoitusten lisäksi esimerkiksi vappuna usein nähdyt Jeesus-marssit. Laissa säädetään mm. että ennen mielenosoitusta siitä on tehtävä ilmoitus poliisille.

Vakaumukseen liittyviä mielenosoituksia ovat olleet mm. entisten Jehovan todistajien mielenosoitukset todistajien konventtien ulkopuolella ja vapaa-ajattelijoiden kirkon ja valtion eroa vaativat mielenosoitukset Eduskunnan avajaisjumalanpalveluksen aikana.

Ennakkotapaus uskonnonharjoittamisen ja mielenosoituksen väliltä löytyy vuodelta 1989. Tällöin järjestettiin mielenosoitus "helluntailiikkeessä esiintyvää kaupallisuutta vastaan" liikkeen suurimman vuosittaisen kokoontumisen, konferenssin, aikana. Poliisi rajoitti paikan päällä aluetta jossa mielenosoittajat saivat olla. Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan eturistiriidan ja katsoi että poliisi oli menetellyt asianmukaisesti:

Käsiteltävänä olevassa välikohtauksessa oli ilmennyt eturistiriita uskonnonharjoittajien ja mielenosoittajien välillä. Toisaalta uskonnonharjoittajat olivat pitäneet mielenosoitusta hartauskokousta häiritsevänä ja toisaalta mielenosoittajat olivat katsoneet heidän kokoontumisvapauttaan ja sananvapauttaan rajoitettavan, kun heidän mielenosoituksensa järjestäminen hartauskokousalueella oli kielletty.

- -

- - katson, että mielenosoittajien ja uskonnonharjoittajien keskinäistä välikohtausta selvittäessään poliisimiehillä oli ollut oikeus määritellä hartauskokousalue, jonka sisällä helluntailiikkeessä ilmenevää kaupallisuutta vastustava mielenosoitus oli omiaan häiritsemään uskonnonharjoitusta, ja kieltää mielenosoituksen toimeenpaneminen tuolla alueella. Asiassa ei ole ilmennyt, että poliisin taholta olisi ylitetty sille kuuluva harkintavalta hartauskokousalueen rajoja määriteltäessä.

Oikeuskanslerin ratkaisu 1070/1/89

Seuraava hakusana: Negatiivinen uskonnonvapaus

Teksti tarkistettu viimeksi 3.1.2024.
Anna palautetta