Elämänkatsomustieto on uskonnoille vaihtoehtoinen oppiaine. Siihen kuuluu aineksia ainakin filosofiasta ja uskontotieteestä. Etiikan opetus on tärkeä osa ainetta.
Peruskoulussa ja lukiossa opetetaan uskontoa. Vaihtoehtona uskonnon opetukselle on elämänkatsomustieto, johon voivat osallistua uskontokuntiin kuulumattomat ja ne, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä.
Elämänkatsomustieto ei ole ateismin opetusta. Ei voikaan olla, sillä oppilaiden joukossa voi olla uskonnollisten kotien lapsia (sellaisia joiden omaa uskontoa ei opeteta, tai jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn ryhmään), eikä ketään saa pakottaa itselleen vieraan vakaumuksen opetukseen.
Toisaalta elämänkatsomustiedossa käsitellään myös uskonnottomia ja uskonnonvastaisia aatevirtauksia ('sekulaari humanismi', 'vapaa-ajattelu') ja osa hyvää osaamista on tuntea uskontokritiikin pääpiirteet.
Opetussuunnitelmista löytyy sellaisia lauseita kuin "Elämänkatsomustiedon opetus tukee hyvän ihmisen kasvua. Hyvä ihminen ottaa toiset huomioon ja toteuttaa kansalaisena demokratian ja kestävän kehityksen periaatteita."
Peruskoulussa elämänkatsomustietoa on tunti, joskus kaksi, viikossa. Opetuksen sisällöstä saa jonkinlaista kuvaa siitä, mitä oppilaan tulisi osata 6. luokan lopussa saadakseen arvosanan 8:
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
- Oppilas ymmärtää etiikan keskeisiä käsitteitä ja periaatteita. Oppilas osaa kuvailla ja perustella, miten voi soveltaa eettisiä periaatteita arjessa.
- Oppilas osaa löytää keskustelusta ja tekstistä keskeisiä väitteitä ja niiden perusteluja sekä pohtia perusteluiden asiaankuuluvuutta
- Oppilas oivaltaa asioiden välisiä suhteita. Oppilas osaa tunnistaa virheellistä päättelyä ja välttää sitä omassa ajattelussaan
- Oppilas osaa kuvailla, mitä tarkoittaa itsestä, toisista ja luonnosta vastuun ottaminen, sekä kertoa, mitä vastuun kantaminen tarkoittaa omassa toiminnassa.
- Oppilas osaa nimetä ja selittää joitakin kulttuuriin liittyviä piirteitä suomalaisesta, eurooppalaisesta ja maailman kulttuuriperinnöstä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä yhteisön tai yhteiskunnan kulttuurisesta moninaisuudesta.
- Oppilas osaa nimetä jonkin katsomuksen tai kulttuurin ja kertoa siitä katsomuksellisten käsitteiden avulla.
- Oppilas osaa asettaa katsomukselliseen oppimiseensa liittyviä itselleen sopivia tavoitteita, pyrkii toimimaan tavoitteiden suunnassa ja arvioi niiden toteutumista.
- Oppilas ilmaisee omia katsomuksellisia kannanottojaan tai identiteettiään rakentavasti. Oppilas toimii positiivisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
- Oppilas ymmärtää käsitteen ihmisoikeudet. Oppilas tietää, että on olemassa YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, ja osaa kuvailla siitä kaksi ihmisoikeutta. Oppilas tietää, että on olemassa monia lapsen oikeuksia, ja osaa kuvailla niistä kaksi.
- Oppilas tietää, että kestävän kehityksen tavoitteita on erilaisia, ja osaa kuvailla ja perustella niistä kaksi. Oppilas osaa antaa esimerkkejä oman toiminnan vastuullisuudesta.
Tämä mukainen opetussuunnitelma on voimassa syksystä 2016 alkaen. Ks. uutiset aiheesta. Kriteerit arvosanoille tarkentuivat vuonna 2020, olennaisia muutoksia ei tullut.
Lukioiden opetussuunnitelmissa syksystä 2021 lähtien pakollisten kurssin keskeiset sisällöt tulevat olemaan seuraavat:
Minä ja hyvä elämä
- minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva
- hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia: tarpeet, onnellisuus, elämän merkityksellisyys, hyvinvointi ja toimintavalmiudet, erilaisia hyvän elämän malleja
- luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa ilmeneviä sekä sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita
- yksilöllisyys, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
- ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus
- ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema
Minä ja yhteiskunta
- kriittinen ajattelu ja väitteiden järkiperäinen perustelu: ympäröivän todellisuuden jäsentäminen ja sen erilaiset vääristymät
- median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen
- aikalaiskritiikki: yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja
- yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita: yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaaliset tosiasiat, modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet, kuten individualismi ja yhteisön ja yhteiskunnan ero, sekä näiden vaikutus yksilön elämään
- taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset
- ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet; ihmisoikeusasiakirjat, kuten YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus; ihmisoikeusloukkaukset, kuten holokausti
- globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030
Lisäksi lukioissa on tarjolla vähintään neljä syventävää vapaaehtoista kurssia: Kulttuurit, Katsomukset, Uskonnot ja uskonnottomuus sekä Tulevaisuus.
Laaja erillinen sivusto aiheesta on ET-opetus.fi.
ET:n (ja filosofian) opettajilla on vireä yhdistys, jonka sivulta löytyy paljon lisätietoa opetuksen sisällöstä. FETOn sivustolle.
Opetushallitus on koostanut ET-opetukseen liittyviä asioita, ks. esim. elämänkatsomustieto lukiossa.
Teksti tarkistettu viimeksi 22.1.2024.
Anna palautetta