Elämänkatsomustieto on uskonnoille vaihtoehtoinen oppiaine. Siihen kuuluu aineksia ainakin filosofiasta ja uskontotieteestä. Etiikan opetus on tärkeä osa ainetta.
Peruskoulussa ja lukiossa opetetaan uskontoa. Vaihtoehtona uskonnon opetukselle on elämänkatsomustieto, johon voivat osallistua uskontokuntiin kuulumattomat ja ne, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä.
Elämänkatsomustieto ei ole ateismin opetusta. Ei voikaan olla, sillä oppilaiden joukossa voi olla uskonnollisten kotien lapsia (sellaisia joiden omaa uskontoa ei opeteta, tai jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn ryhmään), eikä ketään saa pakottaa itselleen vieraan vakaumuksen opetukseen.
Toisaalta elämänkatsomustiedossa käsitellään myös uskonnottomia ja uskonnonvastaisia aatevirtauksia ('sekulaari humanismi', 'vapaa-ajattelu') ja osa hyvää osaamista on tuntea uskontokritiikin pääpiirteet.
Opetussuunnitelmista löytyy sellaisia lauseita kuin "Elämänkatsomustiedon opetus tukee hyvän ihmisen kasvua. Hyvä ihminen ottaa toiset huomioon ja toteuttaa kansalaisena demokratian ja kestävän kehityksen periaatteita."
Peruskoulussa elämänkatsomustietoa on tunti, joskus kaksi, viikossa. Opetuksen sisällöstä saa jonkinlaista kuvaa siitä, mitä oppilaan tulisi osata 6. luokan lopussa ja peruskoulun päättyessä.
Kuvaus hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä
- Oppilas osaa selittää muutamia keskeisiä etiikan käsitteitä ja jäsentää niiden avulla joitakin elämässä kohtaamiaan eettisiä tilanteita.
- Oppilas osaa löytää keskustelusta väitteitä ja niiden perusteluja sekä pohtia perusteluiden asiaankuuluvuutta.
- Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä ja korjata sen pohjalta omaa ajatteluaan.
- Oppilas osaa kuvata, mitä tarkoittaa itsestä, toisista ja luonnosta vastuun ottaminen sekä kertoa, mitä se tarkoittaa omassa toiminnassa.
- Oppilas osaa nimetä ja selittää joitakin kulttuuriin liittyviä ilmiöitä suomalaisesta, eurooppalaisesta ja maailman kulttuuriperinnöstä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä yhteisön tai yhteiskunnan kulttuurisesta moninaisuudesta.
- Oppilas osaa nimetä joitakin katsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä.
- Oppilas osaa asettaa opiskeluun liittyviä tavoitteita, pyrkii toimimaan tavoitteiden suunnassa ja arvioi niiden toteutumista sekä yksin että ryhmässä.
- Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja.
- Oppilas tietää YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoa esimerkkejä lapsen oikeuksista.
- Oppilas osaa etsiä ja kuvata joitakin vastuullisen vaikuttamisen keinoja.
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
- Oppilas osaa käyttää katsomuksellisia käsitteitä ja tunnistaa niiden välisiä suhteita.
- Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita.
- Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti
- Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä.
- Oppilas osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena ja joistakin katsomusvapauden turvaamisen mekanismeista sekä niiden puutteista erilaisissa tilanteissa.
- Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita.
- Oppilas osaa kuvata monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta
- Oppilas osaa käyttää eettistä käsitteistöä sekä tulkita ja soveltaa sitä
- Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä piirteitä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.
- Oppilas osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja perustella ihmisoi- keuksien merkitystä.
Tämä mukainen opetussuunnitelma on voimassa syksystä 2016 alkaen. Ks. uutiset aiheesta.
Lukioiden opetussuunnitelmissa syksystä 2021 lähtien pakollisten kurssin keskeiset sisällöt tulevat olemaan seuraavat:
Minä ja hyvä elämä
- minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva
- hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia: tarpeet, onnellisuus, elämän merkityksellisyys, hyvinvointi ja toimintavalmiudet, erilaisia hyvän elämän malleja
- luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa ilmeneviä sekä sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita
- yksilöllisyys, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
- ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus
- ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus, opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema
Minä ja yhteiskunta
- kriittinen ajattelu ja väitteiden järkiperäinen perustelu: ympäröivän todellisuuden jäsentäminen ja sen erilaiset vääristymät
- median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen
- aikalaiskritiikki: yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja
- yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita: yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaaliset tosiasiat, modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet, kuten individualismi ja yhteisön ja yhteiskunnan ero, sekä näiden vaikutus yksilön elämään
- taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset
- ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet; ihmisoikeusasiakirjat, kuten YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus; ihmisoikeusloukkaukset, kuten holokausti
- globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030
Lisäksi lukioissa on tarjolla vähintään neljä syventävää vapaaehtoista kurssia: Kulttuurit, Katsomukset, Uskonnot ja uskonnottomuus sekä Tulevaisuus.
Laaja erillinen sivusto aiheesta on ET-opetus.fi.
ET:n (ja filosofian) opettajilla on vireä yhdistys, jonka sivulta löytyy paljon lisätietoa opetuksen sisällöstä. FETOn sivustolle.
Opetushallitus on koostanut ET-opetukseen liittyviä asioita, ks. esim. Elämänkatsomustieto oppiaineena.
Teksti tarkistettu viimeksi 2.3.2020.
Anna palautetta