Kummin tehtävistä
eli "Erosin kirkosta, olenko vielä kummi?"

Jokainen uskontokunta päättää itse kuka saa olla kummi. Kummius ei ole muodollisesti, lain edessä, mikään erityinen side. Siksi kysymys siitä, onko kirkosta eronnut vielä kummi, on tavallaan mieletön.

Kummiudella on alunperin tarkoitettu kristillisen perinteen mukaista kastettavan lapsen hengellistä ohjaamista. Nykyään käsitettä käytetään laajemmin tarkoittamaan myös uskonnottomien vanhempien nimiäisten yhteydessä valitsemia vauvan erityisiä tukiaikuisia.

Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon lisäksi kummius uskonnollisessa merkityksessä kuuluu mm. Suomen metodistikirkon oppeihin, toisaalta esimerkiksi helluntailiikkeellä ja baptisteilla ei kummeja ole. (Vaihtelua on maittainkin, mm. Viron metodistikirkossa ei kummius ole käytössä.)

Kummius ei sido laillisesti

Uskonnollinen seremonia joko on tai ei ole oikeudellisesti merkittävä. Kummius on jälkimmäistä, se ei sido laillisesti. Laillisesti sitova on esimerkiksi vihkiminen, joka teologisen merkityksensä lisäksi muuttaa perintösuhteita, vaikuttaa tulevien lasten huoltajuuteen ym.

Kysymys "olenko kummi vielä kirkosta erottuani" ei ole siksi järkevä. Siihen ei löydy vastausta lakikirjasta, vaan ihmisen mielestä. Jos kummin tehtävänä on antaa uskonnollista kasvatusta ao. kirkkokunnan oppien mukaan, ei eronnut varmaankaan ole enää virkaan sopiva. Tukiaikuisena voi tietysti toimia uskonnostaan riippumatta.

Kummin tehtävät

Evankelis-luterilaisen kummin tehtävät määritellään Kirkkojärjestyksessä:

Vanhempien ja huoltajien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja kirkon tunnustuksen mukaista opetusta. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja huoltajia tässä kasvatus- ja opetustyössä.

Kirkkojärjestys, II osan 3. luvun 1 §

Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen mukaan vastaavasti "Vanhempien, huoltajien ja kummien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja kirkon perinteen mukaista opetusta." ja kirkon WWW-sivun mukaan "Kummi antaa uskonlupaukset kummilapsen puolesta ja sitoutuu kummilapsen hengelliseen kasvattamiseen." Metodistikirkko ei ole kirjannut mitään muodollista tekstiä siitä, mitä kummin tehtäviin kuuluu.

Kuka saa olla kummi

Isomman valtionkirkon kummina pitää olla ainakin yksi evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, joskin suositus on ainakin kaksi (ns. "pääkummit"). Lisäksi saa olla eräiden muiden kristillisten uskontokuntien jäseniä kummeina. Asiasta määrää kirkkojärjestys:

Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.

Kirkkojärjestys, II osan 2. luvun § 17

Kirkkoherra voi "erityisestä syystä" hyväksyä kasteen toimittamisen, vaikka kastettavalla on vain yksi kummi. Esityksen perusteluiden (Kirkolliskokouksen lakivaliokunnan mietintö 3/2010) mukaan erityinen syy on se, että "kahden konfirmoidun evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsenen löytyminen kummeiksi on erittäin hankalaa tai ylivoimaista."

Em. "muut kasteen hyväksyvät" kirkot ovat piispainkokouksen päätöksellä

Kummin tietysti toivotaan olevan läsnä kastetilaisuudessa. Täysin välttämätöntä se ei ole, vaan esimerkiksi ulkomailla oleva voidaan ottaa kummiksi poissaolevana. Evankelis-luterilaisella kasteella pitää kuitenkin aina olla kaksi todistajaa, kummien poissaollessa siis joidenkin muiden on oltava todistajina. Todistajilla ei ole mitään erityisiä vaatimuksia esimerkiksi uskontokuntiin kuulumisen suhteen.

Ulkomaalainen kummina

Poikkeus vaatimukseen "pääkummien" kuulumisesta evankelis-luterilaiseen kirkkoon on ns. Porvoon yhteisön kirkkojen jäsenyys. Tähän kirkkojen joukkoon kuuluvat kaikkien Pohjoismaiden luterilaiset kirkot ja muutama muu kirkkokunta. Täydellinen lista on kirkon kummeja koskevalla sivulla. Säädösperusta Porvoon yhteisön jäsenkirkkojen jäsenten kummiudelle on kirkkojärjestyksen I osan 1. luvun 4 §:ssä ("Muun kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenellä on oikeus - - toimia kummina - - jos kirkolliskokous on hyväksynyt tuon kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa asiasta tehdyn sopimuksen.")

Ortodoksien ja metodistien kummit

Ortodoksisen kirkkokunnan WWW-sivu kertoo: "Suomen ortodoksisessa kirkossa hyväksytään kummiksi toisuskoinen kristittykin, mutta vain jos pääkummi on ortodoksi, poikalapsella mieskummi ja tytöllä naiskummi." Myös metodistit hyväksyvät kummiksi muutkin kuin saman kirkon jäsenet, mm. evankelis-luterilaiset.

Helluntailiikkeen rukouskummi

Helluntaiseurakunnissa ei ole varsinaista kummiperinnettä, eikä helluntailiikkeen oppiin kuulu lapsikaste. Lapset voidaan kuitenkin siunata, ja toisinaan vanhemmat ovat tällöin halunneet nimetä jonkun aikuisen erityiseksi lapsen tukijaksi. Nimityksenä on tällöin ollut esimerkiksi 'rukouskummi', jotta termi ei sekaannu evankelis-luterilaisiin kummeihin. Mitään erityistä teologista merkitystä rukouskummiin ei liity.

Uskonnoton tai toisuskoinen kummi?

Uskonnollisen seremonian, tässä tapauksessa kasteen eli seurakunnan jäseneksi ottamisen, käyttämistä pelkkänä teatterina nimen annon yhteydessä ei voi pitää kovin kunnioittavana suhtautumisena toisten vakaumukseen. Vaikka itse ei välittäisi kasteen ja kummiuden teologisesta merkityksestä, on se monelle tärkeä asia.

Oman perheen ulkopuolinen tukiaikuinen voi olla lapselle ja myöhemmin nuorelle arvokas tuki, eikä "kummittelun" lopettaminen ole perusteltua. Kun kasteen sijaan vietetään maallista juhlaa ('nimiäiset', 'nimijuhlat'), voidaan nimetä kummi tai vaikkapa 'nimikkoaikuinen'. Ainakin Norjassa ja Suomessa on olemassa uskonnottomien järjestön tekemä kummitodistuskin tätä varten (Suomesta ks. Pro-Seremoniat), mutta kaikki eivät sellaista käytä.

Tilanne monimutkaistuu kun lapselle halutaan uskonnollinen kummi ja tämän lisäksi ei-uskonnollisia tuki- tai nimikkoaikuisia. Tiedetään että jotkut papit ovat hyväksyneet kummiksi kirkkoon kuulumattomia, mutta tällöin pappi tekee ainakin periaatteessa virkavirheen. Ainakaan mitään valmiita juhlakaavoja tällaisen tilanteen hoitamiseen ei ole, tosin muutamia em. kummitodistuksia on käytetty kastejuhlassa.


Teksti tarkistettu viimeksi 19.1.2018.
Anna palautetta