Sari Essayah (74)

Tulos: Valittu

Puolue: Kristillisdemokraatit
Vaalipiiri: Savo-Karjala

Kotisivu: http://www.essayah.fi

Olen kolmannen kauden kansanedustaja ja Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja. Olen toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä 2009-2014, puoluesihteerinä 2007-2009 ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana kaudella 2003–2007. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri ja olen työskennellyt mm. laskentapäällikkönä ja tilintarkastajana. Kunnallispolitiikassa takana on yli 15 vuotta valtuutettuna, hallituksessa sekä maakunta- ja kuntaliiton valtuustoissa. Olen Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen. Perheeseeni kuuluu aviomieheni ja 2 aikuista tytärtämme. Pidän edelleen liikunnasta, ja olen mukana urheilun järjestötyössä sekä erilaisessa yhdistystoiminnassa ja seurakunnan työmuodoissa.

Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Päinvastoin, verotusoikeutta on tarjottava myös muille uskontokunnille.

Verotusoikeus koskee aina kyseisen uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä, ja mikäli siellä halutaan toteuttaa varojen keräys veronkannon yhteydessä, tätä mahdollisuutta voidaan avata myös muille.

Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.

Nykykäytäntö on toimiva.

Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
18 vuotta on sopiva ikäraja.

Täysi-ikäisyys on yleensäkin edellytyksenä erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. Nykyäänkin 12-vuotta täyttäneen lapsen uskonnollista asemaa voidaan muuttaa vain lapsen suostumuksella ja 15 vuotta täyttänyt lapsi voi huoltajien kirjallisella suostumuksella itse erota uskonnollisesta yhdyskunnasta.

Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Nykyinen jako uskontoihin ja elämänkatsomustietoon säilytetään.

Lähtökohtaisesti oman uskonnon opetus säilytetään, mutta opetussuunnitelmien sisällössä voidaan varmistaa esimerkiksi eri uskontojen perusteiden opettaminen.

Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Ei, ET on edelleen rajattava vain oppilaille, joiden omaa uskontoa ei opeteta.

YK:n lastenoikeuksien sopimus lähtee siitä, että sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen uskonnonvapauden käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa. Mikäli lapsi ja vanhemmat yhdessä haluavat, niin lapsi voi 15 vuotta täytettyään itse erota uskonnollisesta yhdyskunnasta ja 12 vuotiaan lapsen oma suostumus tarvitaan uskonnollisen aseman muuttamiseen.

Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia tulee tarjota niitä haluaville koulun toimesta.

Jumalanpalvelukseen osallistumiseen tulee olla huoltajan lupa ja niille, jotka eivät siihen osallistu, tulee olla järjestettynä rinnakkaista toimintaa.

Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee sallia.

Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Uskonnollisesta syystä tulee sallia verenlaskun aloittaminen samaan aikaan tainnutuksen kanssa.

Käytäntö on Suomessa voimassaolevan lainsäädännön mukainen.

Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.

EU:n tuomioistuin linjasi, että työnantaja voi tietyissä tilanteissa kieltää työntekijöitään käyttämästä näkyviä uskonnollisia symboleita ja jotkut työtehtävät rajoittavat uskonnon tai kulttuurin esille tuovaa pukeutumista. Huivi, joka jättää kasvot paljaaksi, on mahdollinen työtehtävissä, joissa hiukset on pidettävä muutoinkin kiinni esimerkiksi hygieniasyistä, mutta ei taas työtehtävissä, joissa se voi aiheuttaa turvallisuusriskin esim. takertumalla.

Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.

Laissa uskonrauhan rikkomisesta näkökulma on eri tavoin uskovien ihmisten suojeleminen ja sen tarkoituksena on turvata uskonrauha yhteiskunnassa.
Nykyinen lainsäädäntö ei estä mielipiteen ilmaisemista, vaan ohjaa sitä rakentavaan ja yhteiskuntarauhaa säilyttävään suuntaan. Globaalisti jumalan pilkkaamisen kieltävä lainsäädäntö on vaikeampi kysymys, koska esimerkiksi joissakin islamilaisissa maissa jumalanpilkkalakia käytetään selkeästi ihmisten perusoikeuksien polkemiseen.

Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.

Joulun ja muiden yleisten vapaapäivien osalta työlainsäädännössä viitataan kirkkolakiin. Poikkeuksena ovat itsenäisyyspäivä ja vappu, joista säädetään erillisissä laeissa. Kyseessä ovat vakiintuneet kirkolliset juhlapyhät, joiden ajankohta ei riipu siitä, millaisia palkkasopimuksia työmarkkinoilla päätetään näistä tai muista päivistä esim. ns. pekkaspäivistä maksaa.