Vaalikone eduskunta­vaaleihin 2023

Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema, ja selvimmin ne erottaa muista uskontokunnista verotusoikeus.

Verotusoikeuden poistamista ovat esittäneet mm. vapaa-ajattelijat. Toisaalta ainakin Katolinen kirkko on ehdottanut, että verotusoikeus tulisi laajentaa koskemaan myös sitä.

Nykyisen hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaiset seurakunnat tarjoavat hautapaikan kaikille kunnan alueella kuollessaan asuneille. Hautapaikan hinta ei saa riippua siitä, kuuluiko vainaja kirkkoon.

Kirkko saa vuosittain 123 miljoonaa euroa suoraa valtionrahoitusta. Tämä on tarkoitettu pääosin hautaustoimen tappioiden korvaamiseen.

Muita hautausmaita on lähinnä vapaa-ajattelijayhdistyksillä ja joillakin pienuskonnoilla. Niitä ei tueta rahallisesti evlut hautausmaiden tapaan.

Kunnallisia hautausmaita on käytössä mm. monissa Keski-Euroopan maissa.

Nykyinen ikäraja on 18. Sen laskemista on kannattanut mm. oikeusasiamies.

Tarkemmin ks. artikkeli Lapsen ja nuoren uskonnolliset oikeudet.

Nykyisen lain mukaan oppilaan omaa uskontoa tulee opettaa, jos kunnan alueella on vähintään kolme tähän uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon osalta näin tapahtuu automaattisesti, muilla uskontokunnilla erillisestä pyynnöstä.

Elämänkatsomustietoa opetetaan automaattisesti, jos kunnan alueella on ainakin kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta.

Monissa maissa uskontojen opetusta ei ole lainkaan. Esimerkiksi Saksassa on monissa osavaltioissa etiikan opetusta.

Lisätietoa: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.

Nykyisen lain mukaan valinnanvapaus on yksisuuntainen: Jokainen saa osallistua enemmistön uskonnon, käytännössä evankelis-luterilaisen uskonnon, tunneille. Oppilas, jonka omaa uskontoa opetetaan, ei saa valita muuta uskontoa eikä elämänkatsomustietoa.

Lisätietoa: Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelu.

Nykyisen opetushallituksen ohjeen mukaan koulu voi järjestää tai olla järjestämättä tällaisia tilaisuuksia. Jos niitä järjestetään, on oltava myös vaihtoehtoinen tunnustukseton tilaisuus.

Monet koulut järjestävät koululaisjumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia. Käytännössä ne ovat pääosin evankelis-luterilaisia, mutta säädökset eivät kiellä muidenkaan uskontojen tilaisuuksia.

Lisätietoa: Koulun jumalanpalvelukset ja muu uskonnonharjoitus.

Korkein oikeus totesi vuonna 2008, että ympärileikkaus oli laillinen kun sen katsottiin edistävän pojan uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisöön kiinnittymistä. Suoranaisesti uskonnonvapaudesta ei oikeutta ympärileikkauttamiseen johdettu, joskin käytännössä lopputulos on sama.

Vuonna 2016 Korkein oikeus kielsi ympärileikkauksen vanhempien ollessa eri mieltä, mutta salli molempien huoltajien yhteisestä pyynnöstä.

Lisätietoa: Uutinen maaliskuussa 2016.

Aiemman lain mukaan oli sallittu poikkeuksena laissa kompromissi, jossa verenlasku aloitettiin samaan aikaan tainnutuksen kanssa. Hallitus esittää, että poikkeus kumotaan. Kysymyksiä laadittaessa esitys oli perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.

Nykytilanteesta ks. uutinen rituaaliteurastukset ehdotetaan kiellettäviksi

EU-tuomioistuin hyväksyy huivikiellon osana yleistä linjaa, jossa kielletään kaikenlaiset poliittiset, filosofiset ja uskonnolliset tunnusmerkit; ei siis voi esimerkiksi sallia sikhimiesten turbaania ja kieltää musliminaisten huivia tai päinvastoin. Toisaalta asiakkaan toive huivittomasta työntekijästä ei sinänsä ole riittävä peruste irtisanoa huivia käyttävä työntekijä.

Suomessa ei ole selviä säädöksiä siitä, saako työnantaja vaatia uskonnosta riippumatta yhtenäistä vaatetusta asiakaspalvelussa toimivilta.

EU-tason ratkaisusta ks. uutinen vuodelta 2016.

Nykyisen lain mukaan tuomitaan joka "julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä". Enimmäisrangaistus on puoli vuotta vankeutta, mutta käytännössä tuomiot ovat olleet sakkoja.

Muita aatteita ei suojata varsinaisesti pilkalta, mutta kansanryhmää vastaan kiihottamisen kieltävä laki suojaa osin.

Lisätietoa: hakusana jumalanpilkka, artikkeli Uskontorikoslakien historia.

Nykyinen työaikalaki käyttää termiä 'kansallinen juhlapäivä' aiemman 'kirkollisen' sijaan, mutta ajankohta määräytyy vappua ja itsenäisyyspäivää lukuunottamatta kirkkolaissa. Näin valtio ei voi itsenäisesti esimerkiksi siirtää helatorstain vapaata perjantaille.

Aihe oli esillä viimeksi 2017-2019, ks. uutinen työaikalaki uudistuu.