Uusin päivitys 21.5.2018: "Kirkollisesta" juhlapäivästä "kansallinen"

Työaikalaki uudistuu

8.7.2017: Työryhmän 1. luonnos valmis

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on laatinut luonnoksen uudeksi työaikalaiksi. Nykyinen laki viittaa korotetun palkan osalta kirkkolakiin ja sisältää erityisen poikkeuksen hengellistä työtä tekeville. Luonnoksessa tämä säilyisi nykyisellään, mutta esitys ei ollut yksimielinen.

Uusi laki ei enää suoraan lakitekstissä mainitse hengellistä työtä, vaan työaikalakia ei sovellettaisi "työhön, jossa työntekijän itsenäisen aseman tai työtehtävien luonteen perusteella työaikaa ei mitata tai määritellä ennalta ja työntekijä voi itse päättää työajastaan". Taustateksti kuitenkin selittää näin:

- - poikkeuksen piiriin kuuluisivat myös työntekijät, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia tai tehtäviä kirkoissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä ja joiden työaikaa ei määritellä eikä valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan. Lakia ei siten jatkossakaan sovellettaisi uskonnollisia toimituksia suorittavaan seurakuntapapistoon eikä muihin työntekijöihin, jotka suorittavat hengellistä toimintaa. - - poikkeus koskisi kaikkia kirkkoja ja muita uskonnollisia yhteisöjä - -

Poikkeuksen kumoamista on aiemmin vaatinut papiston ammattijärjestö. Akava ry, jonka jäseniin kuuluu mm. Evankelis-luterilaisen kirkon pappeja, jätti tähän mietintöön eriävän mielipiteen:

- - perusteluissa rajataan lain ulkopuolelle kirkon hengellisen työn tekijät. Heidän kohdallaan tarkastelu tulee tehdä yksittäistapauksittain samojen kriteereiden perusteella kuin muutoinkin 2) kohdan poikkeusta sovellettaessa. - - Perusteluista tulee poistaa kirkon hengellisen työn kategorinen rajaus lain ulkopuolelle.

Muotoilu "uskonnollisia yhteisöjä" tarkoittaa, että poikkeus ei rajoitu uskonnonvapauslain nojalla rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin, vaan koskee muitakin uskonnollisia toimijoita. Tällainen on esimerkiksi Lähetyshiippakunta.

Viittaus kirkkolakiin säilyy

Joulun ja muiden yleisten vapaapäivien osalta laissa edelleen viitataan kirkkolakiin. Poikkeuksena ovat itsenäisyyspäivä ja vappu, joista säädetään erillisissä laeissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi helatorstain ja loppiaisen siirto edellyttäisi kirkkolain muutosta. Se taas onnistuu vain Evankelis-luterilaisen kirkon aloitteesta.

Sidosta kirkkolakiin ovat jo vuosia ehdottaneet purettavaksi vapaa-ajattelijat, esimerkiksi lausunnossaan työryhmälle.

Ks. myös lakiesitys kokonaisuudessaan.

21.5.2018: "Kirkollisesta" juhlapäivästä "kansallinen"

Työaikalain uudistusta selvittävä ryhmä on saanut valmiiksi toisen luonnoksensa uudeksi laiksi. Lakiuudistuksen tarkoitus on mm. mukautua paremmin nykyaikaiseen asiantuntijatyöhön, joka usein on etätyötä vailla säännöllistä työaikaa.

Uskonnollinen työ säilyy poikkeuksena

Lakiluonnos pohjautuu Euroopan unionin direktiiviin, joka sallii poikkeukset uskonnollisia toimituksia uskonnollisissa yhteisöissä tekeville. Suomi aikoo käyttää tätä poikkeusmahdollisuutta. Toisen luonnoksen mukaan tämä poikkeus kirjoitettaisiin suoraan lakitekstiin voimassaolevan lain tapaan:

Tätä lakia ei - - sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä sen käyttöä valvota ja siten työntekijä voi itse päättää siitä ja kun kysymys on - - työntekijästä, joka suorittaa uskonnollisia toimituksia ja tehtäviä evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä - -

Säädös vastaa käytännössä nykyistä oikeustilaa. Voimassaolevaan lakiin verrattuna perusteluteksti kuitenkin korostaa sitä, että kyseessä ovat itsenäistä hengellistä työtä tekevät: "- - tavanomainen seurakuntien järjestämä toiminta, jossa työntekijät eivät voi vapaasti päättää omista työajoistaan, olisi jatkossakin työaikalain piirissä."

Edelleen luonnoksessa on "uskonnollinen yhteisö" eikä "uskonnollinen yhdyskunta". Näin poikkeus kattaa esimerkiksi kaikki helluntaiseurakunnat, nekin jotka muodollisesti ovat yhdistyksiä eivätkä virallisest Helluntaikirkon seurakuntia. Toisaalta kaikki uskontokunnalle tehtävä työ ei kuulu poikkeuksen alaan: kirkon siivoojaan sovelletaan tavallisia työaikoja.

"Kansallinen juhlapäivä"

Sunnuntaiden, joulun, vapun yms. asema säilytetään käytännössä ennallaan.

Lakiluonnos yhtenäistää näiden sääntelyn uuden nimikkeen "kansallinen juhlapäivä" alle. Linkki Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolakiin kuitenkin säilyy, eli edelleen esimerkiksi helatorstain asemasta ei voida säätää ilman kirkon aloitetta.

Itse lakitekstiin tulee vain "Sunnuntaina tai kansallisena juhlapäivänä saa teettää työtä (sunnuntaityö) vain, jos - -". Perusteluissa tämä avataan tarkemmin:

- - Kansallisella juhlapäivällä tarkoitettaisiin kirkkolain (1054/1993) 4 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja kirkollisia juhlapyhiä. Niiden lisäksi kansallisia juhlapyhiä olisivat itsenäisyyspäivä ja vappu, joista säädetään itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä annetussa laissa (388/1937) ja vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetussa laissa (272/1944).

Kirkkolain ja työaikalain välisen yhteyden katkaisemista on edelleen ajanut Vapaa-ajattelijain liitto. Viimeksi se lausui asiasta heinäkuussa 2017: "Jatkossa yleisiä vapaapäiviä tulisi tarkastella sen mukaan, mitä niistä todellisuudessa vietetään. Esimerkiksi joulun haluavat epäilemättä rauhoittaa jatkossakin pääosa sekä työnantajista että työntekijöistä. Helatorstain sen sijaan moni mielellään vaihtaisi seuraavaan perjantaihin."