Tulos: Ei valittu
Puolue: Kristillisdemokraatit
Vaalipiiri: Uusimaa
Kotisivu: https://www.facebook.com/profile.php?id=100013197062699
Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, luokanopettaja, kasvatustieteen tohtori ja dosentti. Ammatiltani olen tutkija, koulutuksellisen tasa-arvon ja oppimisen arvioinnin asiantuntija sekä tutkimusmenetelmien opettaja. Olen toiminut professorina Norjassa ja Italiassa. Olen ollut koulutuksen ja arvioinnin kansainvälisenä konsulttina useissa maissa monien vuosien ajan. Minulla on henkilökohtainen kehitysyhteistyöprojekti Nepalissa: marjafarmi.
Tasa-arvokysymykset ovat keskeisiä vaaliteemoja.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.
Virallisten kirkkokuntien toiminta perustuu keskeisesti kirkollisveroon. Ilman verotusta niillä on ymmärrettävästi vaikea ylläpitää papistoa ja muuta henkilöstöä ja maksaa kiinteistökuluja. Kirkollisverona maksetut rahat palaavat yhteiskunnan kiertoon. Vaikka itse en kuulukaan kirkkoon, ajattelen, että instituutioina ja suomalaisen kulttuurin perustana virallisilla kirkkokunnilla on oma paikka suomalaisessa yhteiskunnassa ja ne tarvitsevat olemassa oloonsa rahallista tukea. Mikäli poistoa ajetaan, siirtymävaiheen tulee olla pitkä, koska kirkossa kävijät eivät ole tottuneet vapaaehtoisiin rahalahjoihin vapaiden suuntien seurakuntien tavoin. Tähän kouluttaminen vie aikaa useita vuosia.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Hautaustoimi tulee siirtää pääosin valtion tai kuntien tehtäväksi.
Kun yhä suurempi osa kansalaisista ei enää sitoudu Evl kirkon oppiin tai kokee sen jopa vastenmielisenä, on perusteltua, että hautaustoimintoja aletaan siirtää vähitellen ja osittain valtion ja kunnan järjestettäväksi samaan tapaan kuin avioliittopalvelut ovat osittain maistraattien vastuulla.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
Uskonnollisissa kysymyksissä 15-vuotiaille voi antaa jo riittävästi omaa päätäntävaltaa siitä, kuinka haluaa uskonnollisuuttaan ilmaista. Tämä voi olla haasteellista esimerkiksi islamilaisessa yhteisöissä, joissa lapset ovat perheen valtapiirissä vanhemmiksi kuin esimerkiksi Evl yhteisöissä. Viimeistään 18-vuotiaana kuitenkin, jolloin hän juridisestikin on jo omista asioista vastuuta ottava kansalainen.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Nykyinen jako uskontoihin ja elämänkatsomustietoon säilytetään.
Yhteinen oppiaine kaventaa turhaan sekä ET:n että Uskonnon sisältöjen käsittelyä. Näillä on kuitenkin yhteistäkin pinta-alaa, jolloin voisi olla ehkä suotavaa järjestää joitain tunteja yhtenäisen opetuksen tapaan, jolloin sekä ET:n että Uskonnon opettajat opettavat yhtä aikaa luokkaa. Näin voisi olla mahdollista edistää keskustelua niin oppiaineiden kuin sisältöjenkin välillä.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
ET-oppisisällöt ovat hyödyllisiä kaikille oppilaille uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, eikä vain evankelis-luterilaisia vaan muidenkin uskontojen tilaisuuksia.
Tämän kysymyksen suhteen keskeinen sana on "niitä haluaville". Uskonnollisuus jossain muodossa on perustavaa laatua oleva ominaisuus ja kulttuurinen rakenne ihmisellä. On ihmisyyttä ja kulttuuria kaventavaa, mikäli uskontoon liittyviä elementtejä rajoitetaan koulun ulkopuolelle. Koulun tehtävänä on opettaa kansallisesti merkittäviä asioita oppilaille ja uskonnolliset tilaisuudet ovat oivallinen tapa tuoda taustalla oleva kulttuuri osaksi lasten ja nuorten maailmaa. Tilaisuuksien on syytä olla avoimia kaikille oppilaille, mutta oppilailla ja heidän perheillään tulee olla mahdollisuus valita, minkälaiseen uskonnolliseen tilaisuuteen lapset osallistavat. Samalla tietenkin tulee huolehtia siitä, että uskonnottomille on omia tilaisuuksia rakentua oman uskonsa ympärillä.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee sallia.
Ei ole syytä kieltää poikien ympärileikkausta, koska sillä ei ole pysyviä vaikutuksia seksuaalisuuteen ja seksuaalis-fyysisiin tuntemuksiin. Sen sijaan tyttöjen ympärileikkaus on syytä kieltää, koska tällä on pysyviä seurauksia tyttöjen ja myöhemmin naisten seksuaalis-fyysisiin tuntemuksiin.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Uskonnollisesta syystä tulee sallia verenlaskun aloittaminen samaan aikaan tainnutuksen kanssa.
Tainnutus verenlaskun aikana on hyvä kompromissi perinteisen ja modernin rituaaliteurastuksen välillä.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Uskonnollisten symbolien kieltäminen on turhaa. Pään peittäminen on oleellinen osa mm. katolista, juutalaista, sikhiläistä ja islamilaista uskonnon harjoittamista. Näkyvät ulkoiset uskonnon merkit eivät häiritse, kun niihin tottuu ja niitä pidetään luonnollisina.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Laissa pitää kieltää jumalanpilkka.
Toisen pyhänä pitämien asioiden loukkaaminen on typerää ja moukkamaista. Jos ihmiset olisivat lajina sopuisa ja sivistynyt, jumalanpilkkaa ei tarvitsisi erityisesti mainita laissa. Mutta koska olemme taipuvaisia pilkkaamaan toiselle tärkeitä asioita, myös jumalanpilkkaa koskeva laki on syytä pitää voimassa lakisääteisesti.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
Monet yhteisistä lomapäivistä ovat uskonnollisia perustaltaan, mutta niitä ei ole tarpeen kytkeä kirkkolakiin. Ne voidaan ottaa sisällyttää suoraan muihin sekulaareihin lakeihin kuten työaikalakiin osana kansallista perinnettä, "maan tapaa".