Tulos: Ei valittu
Puolue: Vihreä Liitto
Vaalipiiri: Uusimaa
Kotisivu: https://www.hennapartanen.fi/
Olen 41-vuotias arkkitehti, kokenut kuntapäättäjä ja aluevaltuutettu. Tällä hetkellä päätyöni on luottamustoimeni Espoon kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana sekä tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimin lisäksi Vihreän aluevaltuustoryhmämme puheenjohtajana.
Olen hyvinvointivaltion vankka puolustaja. Minulle on tärkeää, että kaikille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä elämässä ja, että tuemme myös
heikoimmassa asemassa olevia. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
Kuten taloja, myös yhteiskuntaa on mielestäni rakennettava pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle.
Rakennuspalikoiksi ehdotan:
1. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Hyvinvointivaltiomme perusta ovat hyvinvoivat ihmiset. Luottamus yhteiskuntaan on koetuksella, jos terveyskeskuksiin ei saa aikoja eikä päivystykseenkään pääse. Hyvinvointialueiden tulee saada riittävä rahoitus, jotta toimivat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan taata kaikille tarvitseville.
2. TYÖTÄ JA ELINVOIMAA
Korkea osaamistaso ja tutkimus- ja kehittämistyö ovat avaimia hyvinvointivaltion palveluiden rahoituksen turvaamiseen jatkossakin. Työelämän tulee olla yrittämiseen kannustava ja mahdollistaa joustavasti erilaisia työn tekemisen tapoja kuten osa-aikaisen työsuhteen ja yrittämisen yhdistämistä. Perustulo tasoittaisi monia työelämän sudenkuoppia.
Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua ja maahanmuuttajien kohtaamia työnteon esteitä pitää pystyä purkamaan. Muunto- ja lisäkoulutuksiin kannattaa panostaa.
3. VAHVOJA, TOIMIVIA KAUPUNKEJA
Kaupungit toimivat Suomen elinvoiman runkona tuottaen valtaosan maan talouden kasvusta. Kasvavien kaupunkien investointimahdollisuus mm. uusiin päiväkoti- ja koulupaikkoihin ja toimivaan joukkoliikenteeseen tulee turvata. On varmistettava riittävästi monenlaisiin elämäntilanteisiin sopivaa ja myös kohtuuhintaista asuntokantaa. Myös yksinasuvat tulisi vihdoin huomioida myös poliittisessa päätöksenteossa.
Riittävä rahoitus kaupungeille ja kunnille varmistaa sen, että nuoret saavat mahdollisuuksia harrastaa sekä riittävää tukea oppimiseen aina varhaiskasvatuksesta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen asti. Nuorissa on tulevaisuutemme.
4. LUONTO- JA ILMASTOTOIMIA
Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden saavuttaminen vaatii seuraavalla vaalikaudella edelleen aktiivisia toimenpiteitä. Luontokadon pysäyttämisen tavoitteen tulee ohjata niin ikään koko yhteiskuntaa aina yritystoiminnasta kaavoitukseen ja metsäteollisuuteen. Sivistynyt yhteiskunta kohtelee hyvin myös eläimiä.
Olen päättäjänä reilu ja jämäkkä enkä pelkää kantaa vastuuta. Puolustan aina heikoimpia ja perustan päätökseni empatian lisäksi tutkittuun tietoon. Käyn jatkuvaa keskustelua asukkaiden kanssa enkä epäröi viedä asioita eteenpäin.
Harrastan teatteria sekä paperikollaasitaiteen ja korujen tekoa.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Pitää poistaa, ja valmistelu on aloitettava seuraavan neljän vuoden kuluessa.
Pitkällä aikavälillä valtionkirkkojen verotusoikeudesta tulisi luopua, sillä tilanne ei ole reilu erilaisten uskontojen ja maailmankatsomusten kesken ja järjestelmää, jossa hyvin pienilläkin kirkoilla olisi verotusoikeus, on hankala toteuttaa oikeudenmukaisesti. Niin kauan, kun evankelisluterilaisella kirkolla on viranomaistehtäviä kuten vastuu hautaustoimesta, tulee rahoitus tämän tehtävän hoitamiseen kuitenkin varmistaa. Kirkko tekee myös paljon arvokasta sosiaalityötä muun muassa perheiden tukemiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tällaista toimintaa voitaisiin tukea samalla tavalla kuin muitakin kolmannen sektorin toimijoita. Arvokkaan rakennuskannan ylläpitoa voidaan myös tukea valtion toimesta.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Hautaustoimi tulee avata kilpailulle. Mahdollinen valtiontuki annetaan samoin ehdoin kaikille hautausmaille.
Erilainen kohtelu hautausmaiden kesken valtion puolelta ei ole perusteltua. Jos evankelis-luterilaisille seurakunnille korvataan hautaustoimen kustannuksia, sama kohtelu tulisi ulottaa myös muiden hautaustoimen järjestäjien hautausmaille.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
Nuoret käyvät 15-vuotiaina rippikoulun tai Prometheus-leirin, joten on luontevaa, että samassa iässä nousevat esiin kysymykset omasta uskontokunnasta. Ongelmallisempaa on, että kirkot liittävät lapsia kasteessa seurakunnan jäsenyyteen. Tämä puoltaa ikärajan laskemista.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa.
Perustiedot maailman erilaisista uskonnoista ja etiikasta voisi yhdistää kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi. Osa opetuksesta voisi edelleen olla oman uskontokunnan opetusta tai elämänkatsomustietoa. Mikäli kouluissa ei opetettaisi omaa uskontoa lainkaan, jäisi ainoaksi uskonnon opetukseksi kodit ja seurakunnat, jotka pienempien uskontoryhmien osalta voivat olla hyvinkin suppeita. Silloin näkemys uskonnon tulkinnoista voi alkaa kärjistyä. On hyvä, että uskontokuntiin kuuluville tarjotaan sellainen opetus uskonnon sisällöstä ja tulkinnasta, jota voidaan yhteiskunnan tasolla edes jotenkin kontrolloida. Siten vähintäänkin annetaan oppilaalle eväät kyseenalaistaa kärkkäämpiä uskonnontulkintoja.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Nykyinen laki suosii uskonnon opetusta, sillä kirkkoon kuulumattomat voivat osallistua uskonnon opetukseen, mutta kuuluvat, eivät elämänkatsomustiedon tunneille. Tämä epätasa-arvoisuus tulisi ehdottomasti korjata. Kirkosta eroaminen on hurjan suuri vaatimus vain siitä, että saisi opetusta, jossa opetetaan laaja-alaisesti elämän taitoja ja, jossa maailmankatsomuksiin tutustutaan tasapuolisemmin.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Ei, peruskoulun ei tule viedä lapsia jumalanpalvelukseen. Oppilaat voivat osallistua vapaa-ajallaan.
Tunnustukselliset tilaisuudet eivät kuulu eri katsomuksia tasavertaisesti kohtelevan koulun ohjelmaan. Tutustumismielessä tehtävät vierailut eri uskontojen tunnustuksellisiin tilaisuuksiin esimerkiksi yhteisen elämänkatsomusaineen puitteissa tai oman uskonnon opetuksen tunneilla on tietysti mahdollista. Koulun juhlien ym. järjestäminen uskonnollisina tilaisuuksina karsinoi oppilaat tarpeettomasti erilaisiin ryhmiin.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Oikeus päättää omasta kehostaan kuuluu jokaiselle itselleen. Leikkauksella on vaikutus ihmisen koko loppuelämään eikä vauva voi antaa sellaiseen suostumustaan.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Eläinten kohtelun eettisyyttä ei tule arvioida eri tavalla olipa sitten kyse uskonnollisista tai maallisista, kuten vaikkapa taloudellisista, syistä. Lähtökohdan tulee olla eläimen hyvinvointi. Ylipäänsä lihansyöntiä tulisi mielestäni vähentää merkittävästi niin kansanterveydellisistä, ilmastollisista kuin eläineettisistäkin syistä. Eläinten kohtelussa on nyky-yhteiskunnassa paljon parannettavaa.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Mielestäni kaikkien uskontoa tulee kunnioittaa. Suvaitseva yhteiskunta pyrkii mahdollistamaan erilaisiin uskontokuntiin kuuluvien itseilmaisun kunhan se ei aiheuta haittaa muille. Mikäli esimerkiksi musliminaisilta kiellettäisi työajalla huivin käyttö, vähentäisi se musliminaisten mahdollisuuksia työn tekemiseen ylipäänsä ja lisäisi taloudellista riippuvuutta aviomiehestään.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Jumalanpilkkaa ei saa kieltää laissa.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan tulee säilyttää edelleen rikoslaissa. Sillä pystytään puuttumaan eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten leimaamiseen ja sortoon pyrkivään viestintään. Sen sijaan itsensä Jumalan pilkka on kyseenalainen rikoslaissa, kun kaikki eivät edes usko Jumalan olemassaoloon. En pidä myöskään ajatuksesta, että sen varjolla voidaan periaatteessa myös tukahduttaa taidetta tai aitoa keskustelua. Toisten uskontojen ilkeämielinen häpäisy on usein silkkaa huonoa käytöstä, mitä en itse arvosta. Kaikkea arveluttavaa tai huonoa käytöstä ei kuitenkaan pidä kriminalisoida. Eri uskontojen tilaisuuksia pitää voida pitää rauhassa. Onneksi tähän on muita keinoja kuin jumalanpilkkalaki.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
Kaikkia suomalaisia koskevia lakeja pitäisi säätää vain eduskunnassa, jonka jäseniksi kaikilla suomalaisilla on yhtäläisesti mahdollisuus olla ehdolla ja osallistua edustajien valintaan äänestämällä. Kirkolliskokouksen edustajia ja seurakuntavaalien äänioikeutettuja ovat vain evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsenet.