Tulos: Ei valittu
Puolue: Vasemmistoliitto
Vaalipiiri: Helsinki
Olen sosiologian emeritusprofessori, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin perustaja ja pitkäaikainen johtaja (1996-2018). Sosiologina olen tutkinut kolmea suurta teemaa: valtaa, yhteiskuntaluokkia ja kulttuurin rakenteita. Ensimmäiset julkaisuni 1970-luvulla käsittelivät lähinnä valtio- ja oikeusteorian kehitystä 1920-luvun Neuvostoliitossa. Myöhemmät politiikan sosiologian julkaisuni liittyvät demokratiaan ja kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Olen kirjoittanut myös
kansainvälisen vuorovaikutuksen kehyksistä kylmän sodan jälkeisessä maailmassa.
Osallistuin 1980-luvulla yhdysvaltalaisen sosiologin Erik Olin Wrightin laajaan kansainväliseen luokkarakennetutkimukseen. Tutkimukseni käsittelivät erityisesti keskiluokkien asemaa. Väitöskirjassani kehitin Wrightin kritiikin kautta oman teorian keskiluokista. Kun Wrightille keskiluokkaiset asemat ovat vain työväenluokan ja porvariston ristiriitaisia väliasemia, minun tulokseni osoittivat, että keskiluokilla on myös omia valtaresursseja ja historiallisesti muotoutuneita etuja.
Aleksanteri-instituutissa olen johtanut projekteja muun muassa Venäjän energiapolitiikasta ja hyvinvointivaltion ongelmista. Olin perustamassa instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan Mannerheim-professuuria. Tärkeimpiä kirjojani on Sosiologia ja Venäjä. Sen kulttuurianalyysi perustuu sosiologian klassikon Émile Durkheimin erotteluun pyhästä ja maallisesta. Uutena avauksena tuon esiin negatiivisen pyhän eli tabun merkityksen neuvostoyhteiskunnan ja nykyisen Venäjän ymmärtämisessä. Vaikka koko ajan kaikkialla tapahtuu maallistumista, myös uskontojen rooli vahvistuu ja uutta pyhää syntyy koko ajan. Uskonnon ja tieteen rinnakkaiselo on modernin yhteiskunnan suuria haasteita. Uskonto säilyy, koska elämän ja kuoleman merkitykseen ei ole tieteellistä vastausta. Mutta toisaalta uskonto ei saa tunkeutua tosiasiaväitteiden maailmaan. Uskonnon poliittinen käyttö on yksi viime vuosikymmenten suurista poliittisista ilmiöistä. Olen itse ortodoksikirkon jäsen ja kuulun Suomen Ekumeenisen neuvoston yhteiskunnallisten kysymysten jaostoon ja Suomen tiedeakatemioiden ihmisoikeuskomiteaan.
Vuosina 2012-2019 johdin myös Suomen Akatemian Venäjän tutkimuksen huippuyksikköä Venäjän modernisaation haasteista. Olen edelleen Routledgen Studies in Contemporary Russia -kirjasarjan päätoimittaja.
Esikoisromaanini Betonijumalia julkaistiin huhtikuussa 2009. Se on kuvaus suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumisesta 1970-luvun molemmin puolin. Romaanin tapahtumat sijoittuvat nuoruusvuosieni Tapiolaan. Toinen romaanini, Venäjän uhkaa Suomelle kuvaava Lähetin loppupeli, julkaistiin elokuussa 2016.
Olen vasemmistoliiton ehdokkaana, koska haluan tuoda Venäjän asiantuntemukseni Suomen ’neljännen tasavallan’ ulkopoliittiseen keskusteluun. Suomen sisäisessä kehityksessä on vahvistettava sivistystä ja hyvinvointivaltiota. Vaalitunnukseni on: Äänestä älykkäästi – Älä leikkaa elämääsi!
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Päinvastoin, verotusoikeutta on tarjottava myös muille uskontokunnille.
Ortodoksikirkolla onkin jo verotusoikeus. Tämä on käytännön kysymys, mutta joidenkin uskontokuntien erityisoikeus. Sen laajentaminen olisi demokraattisen pluralismin ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen mukainen toimenpide.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Hautaustoimi tulee siirtää pääosin valtion tai kuntien tehtäväksi.
Koska meillä on kirkkokuntien moninaisuus ja paljon uskonnottomia mikään monopoli ei ole hyvä käytäntö.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
Uskonnollisen identiteetin muodostuminen on osa aikuistumisprosessia.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa.
Osittain yhdistetty opetus mahdollistaisi dialogin ja keskinäisen ymmärryksen lisääntymisen. Samalla omatkin traditiot olisi mahdollista säilyttää ikäkausisidonnaisesti.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Tällaisissa asioissa ei saa olla rajoituksia. On myös mahdollistettava ET:n ja uskonnon rinnakkaisuus.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, eikä vain evankelis-luterilaisia vaan muidenkin uskontojen tilaisuuksia.
Uskonnollisiin traditioihin tutustuminen on tärkeää, mutta sen tulee tapahtua avoimessa hengessä. Ekumeeniset palvelukset ovat myös hyvä vaihtoehto, jota yliopistoissa käytetään.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee sallia.
Lääketieteellisesti tehty ympärileikkaus pojille on vaaraton ja terveyttä edistäväkin toimenpide.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Eläinten oikeudet kuuluvat moderniin yhteiskuntaan. Ne ovat tärkeämpiä kuin rituaalit.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Asiakkaille ei ole mitään haittaa huivin käytöstä. Toisten traditioihin ja pukeutumiseen puuttumisessa pitää olla korkea kynnys.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Jumalanpilkkaa ei saa kieltää laissa.
Nämä ovat etiikan ja hyvän maun kysymyksiä. Jumalan pilkka ei ole juridisesti määriteltävissä sananvapautta loukkaamatta.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivät tulee sitoa kirkkolakiin, eikä muutoksia saa tehdä ilman kirkolliskokouksen päätöksiä.
Kysymys pyhän jäsentämisestä ei ole markkinaperusteinen asia.