Tulos: Ei valittu
Puolue: Vasemmistoliitto
Vaalipiiri: Pirkanmaa
Olen 21-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija Tampereelta, alkujaan Helsingistä. Valtakunnan politiikassa eduskuntavaalit ovat tulokasvaalini, mutta vaikuttamistyötä olen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa tehnyt jo pidempään, politiikka vei minut jo lapsena. Sukupolveni edustajana haluan rakentaa parempaa maailmaa pitkäjäänteisesti. Eduskuntavaaleissa se tarkoittaa ennen kaikkea aidosti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja vankkumatonta hyvinvointiyhteiskunnan puolustamista. Hyvinvointi ja toiveikas tulevaisuus kuuluu ihan jokaiselle meistä.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.
En usko radikaaleihin muutoksiin tulevalla vaalikaudella. Verotusoikeudella on paikka suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa kirkolla on perinteisesti suosittuja perinteitä ja toimintoja, jotka koskevat kirkkoon kuuluvia. Jos tähän sikäli perusteltuun ajatukseen halutaan lähteä, tulee tunnustaa myös, että etenkin evankelis-luterilaisella kirkolla on paljon rahaa vaativia toimintoja rippileirien järjestämisestä ja niitä ei välttämättä enää jatkossa voisi kustantaa.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Evankelis-luterilaisen kirkon tulee hoitaa hautaustoimi ja saada siitä korvaus.
En näe syytä siirtyä tästä perinteestä eroon. Lähinnä siksi, että en usko, että valtio ja kunnat saisivat tätä hoidettua yhtään kustannustehokkaammin, ja pidän markkinoiden avaamista ihmisten hautausperinteessä irvokkaana. Tärkeintä on säilyttää kansalaisille oikeus tähän arvokkaaseen perinteeseen.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
15-vuotiaan tulee voida päättää itse.
Vähintään 15-vuotias on kykeneväinen itse määrittelemään haluaako kuulua uskontokuntaan. 15-vuotias on jo rikosoikeudellisessa vastuussa, joten pidän kummallisena, ettei tälläistä hyvin vaaratonta valinnanvapautta voitaisi sallia heille.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Yhdistetään opetus osittain, esimerkiksi maailmanuskontojen perusteet opetetaan kaikille samalla kertaa.
Uskonnon opetus kaipaa uudistamista. Tärkeintä on mahdollistaa kaikille elämänkatsomustiedon opiskelu, mutta en välttämättä näe tarvetta luopua perinteisestä uskonnon opetuksesta kokonaan. Kahden erillisen aineen pitämisellä opetussuunnitelmassa olisi se etu, että moni haluaa edelleen perinteistä uskonnon opetusta, ja tämä mahdollistaisi sen heille. Koulussa on kuitenkin aina tärkeintä riittävän kattavan neutraalin tiedon tuottaminen lapsille.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Ehdottomasti. Tämä on valinnanvapauskysymys. Oppilaan ei pitäisi tarvita opiskella uskontoa, mikäli ei halua sitä nykyisellä tavalla tehdä. Uskontojen perusteet on kuitenkin hyvä saada.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Ei, peruskoulun ei tule viedä lapsia jumalanpalvelukseen. Oppilaat voivat osallistua vapaa-ajallaan.
Ei vahvaa kantaa tähän, sillä tärkeintä on ettei oppilaiden, jotka eivät halua osallistua jumalanpalveluksiin, tarvitse niihin osallistua. En silti pidä koulun ydintehtävänä 2020-luvulla tarjota näitä tilaisuuksia, vaan on parempi siirtyä uskonnosta vapaisiin yhteisiin tilaisuuksiin. Omalla ajalla voi jokainen sitten käydä joulu-ja pääsiäiskirkoissa.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Millään uskonnollisella tai kulttuurisella syyllä ei voi perustella alaikäisen fyysisen koskemattomuuden rikkomista. Myöskään vanhemmilla ei pitäisi olla tälläistä valtaa. Lääketieteelliset syyt ovat ainoat, jossa se voi olla perusteltua.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Eläinten kärsimys menee ihmisten uskonnollisten perinteiden yläpuolelle tärkeysjärjestyksessä. Uskonnon harjoittaminen ei tarkoita eri vapautta loukata muiden oikeuksia. Eri uskontojen tapoja pystyy jokainen harjoittamaan riittämiin ilman, että kenellekään tarvitsee tuottaa sen takia kärsimystä.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Työantaja saa puuttua työntekijän omantunnon- ja uskonnonvapauteen vain erittäin pätevästä syystä. Esimerkiksi musliminaisen huntu ei esimerkiksi ole tälläinen syy. Yhtenäisen vaatetuksen tulkitseminen näin ei ole mielekästä. Monella suomalaisella on työaikanaan käytössä ristikaulakoru, eikä sitä tarvitse jatkossakaan kieltää.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Suomi on liberaali demokratia, jossa on sananvapaus. Ei siis mikään Iran. Jumalanpilkka sellaisenaan onkin poistettu rikoslaista. Pitäisin silti laissa mahdollisuuden rangaista vakavista uskonrauhaa rikkovista teoista, jos niiden yhteiskunnallinen vaikutus katsotaan riittäväksi. Sananvapauden rajoittamisen kynnys on kuitenkin myös jatkossa syytä pitää korkealla.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
Käytännössä lopputulos on suurella todennäköisyydellä sama, koska valtaosa kansallisista juhlapäivistä on samoja, kuin kirkolliset pyhät. Kirkolliskokouksella ei silti pidä olla minkäänlaista oikeutta puuttua julkisen vallan päätöksiin tässä asiassa. Työaikalaki määrittää vapaapäivät, ei kirkko.