Tulos: Valittu
Puolue: Vasemmistoliitto
Vaalipiiri: Pirkanmaa
Kotisivu: http://www.annakontula.fi
Olen Valkeakoskella asuva sosiologi, kirjailija, Vasemmistoliiton kansanedustaja ja Pirkanmaan aluevaltuuston jäsen. Minut tunnetaan erityisesti luokkaan, vallan rakenteisiin, työelämän muutokseen, ihmisoikeuksiin ja feminismiin sekä päihdepolitiikkaan liittyvistä puheenvuoroista. Viime vuosina keskittynyt enenevästi ympäristökysymyksiin.
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
"Verotusoikeushan" tarkoittaa sitä, että tiettyä korvausta vastaan verottaja kerää yhdistyksen/yhteisön jäsenmaksut.
En näe mitään syytä, miksi verottaja ei voisi tarjota palvelua paitsi uskontokunnille, myös muille porukoille. Etenkin nyt, kun verottaja on saanut tietojärjestelmänsä uusittua.
Eli vaihtoehto yksi, paitsi että ajatus rajautumisesta uskontokuntiin on tarpeeton.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Minusta hautauksiin voisi luoda rekisteröintijärjestelmän, jossa tietyt ehdot täyttävä toimija voisi avata hautausmaan ja saada toiminnalleen tukea suhteessa vainajien määrään.
Uskonnollisten ja paikallishallinnon organisoimien hautausmaiden lisäksi maailmalla on mm. hautaustavan mukaan erottautuvia hautausmaita (esim. ekologisen ajattelun pohjalta).
Ihmiset voisivat sitten toivoa tai valita, minne haluavat tulla haudatuksi.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
Ikärajan on oltava alle 15, esimerkiksi 12 vuotta.
Oikeusjärjestelmämme perusperiaate on, että kaikki oikeudet kuuluvat periaatteessa myös lapsille ja asiat tulee järjestää siten, että ne toteutuisivat myös lasten kohdalla siinä määrin kuin se on mahdollista.
Uskonnollisen yhteisön jäsenyys on läheisessä suhteessa uskonnolliseen identiteettiin, joka puolestaan on ihmisen itsemääräämisoikeuden ydinaluetta.
Nähdäkseni alle 15-vuotiaalla voi hyvinkin olla vahva uskonnollinen maailmankatsomus (tai sen
puuttuminen voi olla vahva osa identiteettiä), ja tällaisessa tilanteessa ei ole syytä estää uskontokuntaan liittymistä tai siitä eroamista.
Toisaalta on kuitenkin huomioitava, että uskonnollisiin yhteisöihin toisinaan liittyy hyväksikäyttöä ja muita epäterveitä piirteitä. Vaikka uskontokuntaan liittyminen ja sieltä eroaminen olisi oma valinta, samat lastensuojelun säännöt pätevät kuin muuallakin yhteiskunnassa.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Siirrytään kokonaan kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
Olen sitä mieltä, että "oman uskonnon" opetuksen tulisi olla perheen ja seurakuntien tehtävä. Eihän meillä yhteiskuntaopissakaan jaeta lapsia ryhmiin sillä perusteella, minkä puolueen jäsenkirja heidän vanhemmillaan on.
Koulun tehtävänä on tarjota valmiudet toimia ja toteuttaa itseään yhteiskunnassa. Käytännössä se tarkoittaa sellaista perustietoa uskonnoista, joka mahdollistaa arkisen kanssakäymisen ja yhteistoiminnan eri tavoin uskovien välillä.
Lisäksi uskontoja on syytä opettaa koulussa niiltä osin kuin se auttaa ymmärtämään historiallisia, kulttuurisia, oikeudellisia jne. ilmiöitä.
Muilta osin elämänkatsomustiedon tehtävänä on tarjota välineet kriittiseen ajatteluun ja oman maailmankatsomuksensa kehittämiseen.
Edellä luetellut seikat ovat hyvin opetettavissa yhteisessä katsomusaineessa.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Olen kansanedustajana tehnyt tästä vuosien varrella useita lakialoitteita.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Kyllä, eikä vain evankelis-luterilaisia vaan muidenkin uskontojen tilaisuuksia.
Minusta olisi hyvä, jos kaikki pääsisivät joskus seuraamaan eri uskontokuntien tilaisuuksia, ja mieluiten opastetusti, jotta niistä jotain ymmärtääkin. Tunnustuksellisiin tilaisuuksiin osallistumisen tulee kuitenkin olla oppilaalle vapaaehtoista.
Varsinaista uskonnon harjoittamista ei kouluopetukseen tule liittää.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Olen taipuvainen kannattamaan kieltoa.
Kriminalisoinnin yhteydessä tulisi kuitenkin vakavasti pohtia mahdollisia riskejä (esim. taitamattomasti kotikonstein toteutettavat ympärileikkaukset saattaisivat lisääntyä, leikkaamattomiin tai leikattuihin lapsiin voi kohdistua syrjintää jne.) ja millä tavoin niitä pystytään ennaltaehkäisemään.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Pukeutumista tulisi voida rajoittaa sellaisissa työelämän tilanteissa, joissa se on turvallisuusriski tai haittaa oleellisesti työn tekemistä.
Muuten ei.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
En ole perhetynyt kysymykseen riittävän hyvin ottaakseni siihen kantaa.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Ehdokas ei vastannut kysymykseen.
Pääasia, että vapaapäiviä olisi mahdollisimman paljon.
Uskontojen suojaamat yhteiset vapaapäivät ovat kaikissa kulttuureissa tärkeitä, koska ne mahdollistavat sen, että eri työnantajien palveluksessa olevat perheenjäsenet pystyvät edes joskus kokoontumaan yhteen. Niillä on siis selvästi uskonnon harjoittamista laajempi kulttuurinen ja sosiaalinen funktio. Tästä ovat hyötyneet eritoten köyhät ihmiset, joilla on töissä vähemmän sananvaltaa.
Minusta
käytäntö on arvokas. Lisäksi olen sitä mieltä, että jos jokin käytäntö on omaksuttu toisistaan riippumatta laajalti hyvin erilaisissa kulttuureissa, sille todennäköisesti on hyvät perusteet - sellaisesta luopuminen kannattaa siis miettiä todella tarkkaan.