Tulos: Ei valittu
Puolue: Vasemmistoliitto
Vaalipiiri: Häme
Kotisivu: http://www.aaporeima.fi
Olen 21-vuotias valtiotieteiden opiskelija. Kokemusta minulta löytyy opiskelun lisäksi myös teollisuuden ja varhaiskasvatuksen työtehtävistä. Toimin Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Kanta-Hämeen aluevaltuutettuna.
Tavoitteeni politiikassa on edistää tasa-arvoa, toimeentuloa ja ympäristökestävyyttä. Kurjistavan leikkauspolitiikan sijaan on panostettava hyvinvointiin ja vastuulliseen taloudenpitoon sekä murrettava hyväveliverkostot.
Politiikassa olen tehnyt töitä esimerkiksi mielenterveyspalveluiden, asumisen ja oppilashuollon kehittämiseksi sekä puhunut joukkoliikenteen puolesta. Köyhyyden vähentäminen, ilmastokriisin torjuminen sekä ihmisten työn ja toimeentulon turvaaminen ovat syitä, joiden vuoksi lähdin mukaan politiikkaan.
Olen motivoitunut tekemään tätä vaikuttamistyötä myös eduskunnassa. Nuorena ehdokkaana toisin Suomen päätöksentekoon ennakkoluulotonta ja uudistavaa otetta!
Keskeisimmät vaaliteemani ovat:
1) Mielenterveystyön ja soten resurssit kuntoon
2) Turvataan toimeentulo ja julkisen talouden kestävyys
3) Torjutaan ympäristökriisit reilusti
Tuleeko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon verotusoikeus poistaa?
Mikään muutos ei ole ajankohtainen ainakaan tulevalla vaalikaudella.
Pikaiselle muutokselle ei ole tarvetta. Nykymalli ei aiheuta merkittäviä ongelmia, koska kirkot korvaavat verotuksen kulut valtiolle, ja veron maksaminen on käytännössä kirkosta eroamismahdollisuuden vuoksi vapaaehtoista.
Tavoitteena tulee kuitenkin olla vähitellen irrottaa kirkko valtiosta myös näiltä osin, ja siirtää jäsenmaksujen keruu kirkkojen omille harteille, kuten muutkin yhdistykset, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt joutuvat tekemään.
Miten hautaustoimi tulee järjestää?
Hautaustoimi tulee siirtää pääosin valtion tai kuntien tehtäväksi.
Valtio rahoittaa hautaustoimen pääosin jo nyt. Tämän julkisen tuen saannin tulee olla tasa-arvoista eri hautausmaiden välillä, ja jokaiselle on tarjottava hautauspaikka henkilön oman vakaumuksen mukaisesti. Hautaustoimen mahdollinen siirtäminen kuntien ja valtion vastuulle ei saa lisätä julkisia menoja.
Minkä ikäisen tulee saada itse päättää kuulumisestaan uskontokuntiin?
Ikärajan on oltava alle 15, esimerkiksi 12 vuotta.
Uskontokuntaan kuulumisen tai kuulumattomuuden tulee olla ihmisen oma päätös. Myös lapsilla tulee olla siihen oikeus. Uskontokuntaan kuuluminen tai kuulumattomuus määrittää ongelmallisessa nykyjärjestelmässä sen, millaista maailmankatsomus- tai uskonnonopetusta lapsi saa. Lapsella tulee olla tähän omaa vaikutusvaltaa.
Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Siirrytään kokonaan kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
Nykyinen uskonnonopetusjärjestelmä on vanhanaikainen ja eriarvoistava. On aika siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen muiden Pohjoismaiden tavoin. Se lisäisi ihmisten ja uskontojen välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä, ja edistäisi maallista yhteiskuntaa.
Lasten jaottelun luterilaisiin, ortodokseihin, muslimeihin, uskonnottomiin ym. on loputtava. Opetuksen lähtökohtana tulisikin olla lasten ja nuorten etu sekä yleissivistyksen edistäminen, ei uskonnollisten ryhmien ja kirkkojen intressit. Valtio ja kirkko on lopultakin erotettava toisistaan.
Jos uskonnon ja ET:n opetus säilyy, tuleeko ET avata kaikille?
Kyllä, kaikkien on voitava valita ET-opetus.
Ehdottomasti ET:n on tällöin oltava jokaisen saatavilla. Nykyinen järjestelmä, jossa johonkin uskontokuntaan kuuluva lapsi ei saa halutessaan valita elämänkatsomustietoa, on lapsia eriarvoistava.
Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
Ei, peruskoulun ei tule viedä lapsia jumalanpalvelukseen. Oppilaat voivat osallistua vapaa-ajallaan.
Opetuksen ja kaiken siihen liittyvän tulisi mielestäni olla uskonnotonta. Uskontokuntien toimintaan tulee suhtautua kouluissa kuten muuhunkin järjestötoimintaan.
Tuleeko alaikäisten poikien ympärileikkaus muista kuin lääketieteellisistä syistä sallia?
Ympärileikkaus uskonnollisista tai kulttuurillisista syistä tulee kieltää.
Poikien ympärileikkaus ilman lääketieteellistä syytä loukkaa poikien itsemääräämisoikeutta omasta kehostaan ja terveydestään. Leikkauksen tulisi olla lailla kiellettyä siihen asti, kunnes lapsi voi itse tietoisesti päättää, antaako siihen suostumuksensa. Tätä on esittänyt myös Suomen lapsiasiavaltuutettu.
Ympärileikkauksen kiellon riski on, että jotkut kuljettaisivat lapsensa ympärileikattavaksi maihin, joissa toimenpiteen turvallisuus on mahdollisesti heikompaa. Tämän riskin ehkäisemiseksi tulee jatkaa dialogia uskonnollisten ryhmien kanssa.
Tuleeko rituaaliteurastus uskonnollisista syistä sallia?
Kärsimys tulee aina minimoida teurastuksessa, uskonnollisia poikkeuksia ei saa sallia.
Eläinten oikeuksista ei saa tinkiä uskonnollisten syiden takia. Ihmisten uskonnon vuoksi ei tule lisätä eläimen kärsimystä, joten eläin tulisi aina tainnuttaa ennen teurastuksen aloittamista. Tämä ei sinänsä heikennä uskonnonvapautta, koska kosher- ja halal -lihan maahantuonti olisi edelleen sallittua.
Tuleeko ruokakaupan voida kieltää myyjältä esimerkiksi huivin käyttö?
Esimerkiksi musliminaisen huivi tulee sallia.
Työantaja ei saa vaatia työntekijää luopumaan uskonnollisesta asusteesta. Työantaja voi toki vaatia yhtenäistä pukeutumista, mutta vaatimuksella ei saa loukata työntekijän uskonnonvapautta, joka on ihmisoikeus.
Tuleeko jonkin uskonnon pyhänä pitämien asioiden pilkka kieltää?
Jumalanpilkkaa ei saa kieltää laissa.
Uskontoja tulee saada kritisoida ja myös pilkata. Suomen lainsäädännössä oleva uskonrauhan rikkomisen kieltävä pykälä vahingoittaa sananvapautta. Vastaavaa lakipykälää ei ole muissa Pohjoismaissa, ja muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitea on vaatinut lain poistamista.
Uskontoja ja jumaluuksia ei ole syytä suojella lailla, mutta uskonnon harjoittajia on. Ja siihen on jo olemassa lakipykälä, joka kieltää kansanryhmää vastaan kiihottamisen.
Miten vakiintuneiden vapaapäivien kuten helatorstain ja juhannuksen ajankohdasta pitää päättää?
Vapaapäivien ajankohdasta tulee päättää työaikalaissa, jossa ei pidä olla kytköstä kirkkolakiin.
Vapaapäivien ajankohdan muuttaminen ei sinänsä ole oleellinen poliittinen kysymys. Tärkeää on turvata kansallisten vapaapäivien määrä vähintään nykytasolla. Kirkon vaikutusvallasta lainsäädäntöön tulee kuitenkin luopua, joten työaikalainsäädännössäkään ei tulisi jatkossa olla kytköksiä kirkkolakiin.